Melkein viisi = tässä tapauksessa kaksi. Jep. Olen pitänyt kovaa haloota siitä, että matkustamme lasten kanssa paljon ja heidän sairastelunsa ei vaikuta matkoihimme. Ikinä koskaan. Pahin painajaiseni on se, että joudun perumaan lennot ja hotellit jonkun hemmetin yrjötaudin tai kuumetaudin takia. Kun joku kertoo niin tapahtuneen pesueelleen, järkytyn syvästi enkä osaa reagoida lainkaan, koska en […]

Kai tekin käytätte termiä kotikotona? Minä siis asun kotonani. Luonnollisesti. Mutta kerran parissa kuussa käymme kotikotonani. (En ole varma kirjoitusasusta: pitäisiköhän termiin sisällyttää viiva? Koti-kotona?) Anyway: pääsiäisenä lojuimme äitini luona pari yötä. Emme olleet käyneet Hämeenlinnassa sitten joulun, joten visiitti kotikotiin oli jo kaivattu. Häme-vierailumme noudattaa aina samaa kaavaa: kuvittelen näkeväni kaupunkiin paluumuuttaneita kavereita ja ehkä jopa käyväni yhdellä […]

Hangoittelin puolitahattomasti tätäkin addiktiota vastaan: en hypännyt Mad Men -kelkkaan muiden mukana, vaan tulin hämäläiseen tahtiin pari vuotta perässä. Mutta kun hurahdin, hurahdin täysin. Sarjaa tankatessa se täyttää koko pään. Saa haaveilemaan vain kynähameista, vodkatujauksista ja vodkatujausten maistamisesta Don Draperin huulilta samalla, kun tämä kiskoo kynähamettasi määrätietoisesti ylös. Tai alas. Riippuu fantasiasta. Niitä on nimittäin enemmän kuin […]

Maailmassa on tiettyjä hämmentäviä lainalaisuuksia, kuten se, että kun palaa reissusta, on sinä iltana kyvytön laittamaan ruokaa. Se vain tuntuu aivan ylitsepääsemättömän rasittavalta. Tiedättekö? Tiedättehän? Vaikka olisi oikein varta vasten varautunut paluuseen ja seivannut jääkaappiin jotain soveltuvia aineksia, ei vaan pysty. (Oikein ”odotan” kesää, kun tämä ilmiö toistuu jokaisena mökiltäpaluusunnuntaina.) No, tänään ongelma ratkaistiin noutosushilla. Pääsiäinen […]

Vastaus: no ei helvetissä ainakaan täällä. No kun Trendin toimitus kysyi. Pakkohan se oli sylkäistä vastaus. Myrkyn lykkäsivät tuolla kysymyksellä. Puolitututkin tietävät minusta pari asiaa: rakastan sipsejä enemmän kuin elämää ja vihaan jatkoja enemmän kuin elämää. Juhlaillalla on alkunsa ja loppunsa. Don’t fuck with it. Draaman kaari särkyy, jos hommaa lähdetään venyttämään. Jatkot eivät siis ole koskaan meillä. No, eivät […]

Nimetkää kaksi absoluuttista inhokkiväriänne. Siis ne ihan kaameimmat. Okei. Tiiättekö mitä: viimeistään kahden vuoden päästä ne ovat teidän suosikkivärejänne. Ehkä jo vuoden päästä! Olen tästä elävä esimerkki. Sisustuksessahan tällainen mielenmuutos ei ole kummoinen. Trendiväreihin tottuu ja mieltyy. (Ei meillä kellään ollut minttua viisi vuotta sitten kotonamme. Älä väitä. Ja sitten taas: ei kukaan enää jaksa sitä kirkkaankeltaista, […]

Aloitan tänään uudessa hommassa Imagen musiikkikolumnistina. Aivan mahtavaa! (Joo, toi oli Kingin K-Market -yrittäjän äänellä lausuttu. Joo joo, tykkään Kingistä. Miten voi samalla rivillä hankkia näin paljon cooliuspointseja ja saman tien kadottaa niistä jokaisen? Damn it!) Takaisin asiaan: olen tuoreesta pestistäni äärimmäisen iloinen! Vuorottelen palstalla ikiaikaisen idolini & sittemmin ystäväni, maan parhaan musiikkitoimittajan Samuli Knuutin kanssa. Kovassa […]

Olen ollut viimeisen kuukauden aikana kolmesti reissussa eli yli puolet kuukaudesta poissa. Matkalaukku on lötköttänyt kita avoinna lattialla, repusta tursuillut proteiinipatukoita, karttoja, käyntikortteja ja muistiinpanopapereita. Matkojen ja reippaan työlastin lisäksi olen koettanut sulatella sitä, että häihin on enää kolme kuukautta ja risat. (Jep — wtf.) Joku viisaampi voisi siis kertoa, miksi ajattelin, että tähän väliin […]

Hei, olen Balmainin suolasuihke. Saatatte tuntea minut kotimaista huippublogeista. (Joskaan niissä korkkini ei repsota.) Olen parhaimmillani kuvattuna valkoisissa hotellilakanoissa, joten täältä pesee. Olen the puteli. Se, joka on oltava kylppärin hyllyllä, tai mistään ei tule mitään. En puhu vaikutuksestani ihmiskuontaloihin, vaan merkityksestäni sosiaaliselle statukselle. Aateloin naisen kuin naisen. Erottelen jyvät akanoista. Olen kallis huomioon ottaen, että olen vettä ja […]

Hyvää ystävänpäivää, rakas, laiminlyöty Laura loves ja sen lukijat! Tämän se vaati: ystävänpäivän. Tarkemmin sanottuna ystävänpäivän illan, jona vedin Hetan neulomat villasukat jalkaan, juoksin lähimmästä kioskista pitsaviipaleen (ensimmäisen ikiaikoihin — olen ollut kuukauden personal trainerin kreisillä fitness-ruokavaliolla), kävin hiplailemaan upouusia kirjaostoksia ja laitoin NBC:ltä pyörimään Datelinen, jossa puidaan kaksi tuntia jotain perhesurmakeissiä hyvin pateettiseen sävyyn. Nyt on aikaa kirjoittaa, […]