Kuvahaasteen päivän palikka: mustavalkoinen omakuva. Laitan kaksi. Kummallakin ikää noin minuutti. Opettelin tänä aamuna letittämään, koska ystäväpiirini on täynnä lahjakkaita letittäjiä, joiden tukkalaitoksia aina kadehdin (puhun varsinkin sinusta, Anja). Itselläni on vielä ”melko” paljon opittavaa. En vieläkään ymmärrä, miten ranskanlettityyppinen hässäkkä syntyy. Osaan vain jakaa tukan puoliksi ja palmikoida sen tiukoiksi, roikkuviksi patukoiksi. Miten se […]

Elämä Turussa on toisinaan jatkuvaa ylellisyysvajetta. Stockmannilla vaeltelu tyydyttää tarpeita vain tiettyyn pisteeseen saakka. Kaikki luksus on tervetullutta ja saa minut uskomaan yhteiseen tulevaisuuteen Varsinais-Suomen kanssa. Siispä tervetuloa Linnankadulle, Nina’s! Niina Kurkisen puodin ovi oli auki eilen, joten lampsin rohkeasti sisään. Tila näytti kieltämättä hieman keskeneräiseltä, ja rva Kurkinen itse kykki lattiatasossa puunaamassa rätillä peilejä […]

Eletään vielä hetki viime viikonlopussa ja vuoden kotikutoisimmilla festareilla, joilla esiintyi nolla (0) artistia. Ensi vuonna panostetaan ohjelmistoon ehkä lievästi enemmän. Ja luvataan tarjoillakin muuta kuin 12 sorttia sipsejä. Lupailin koko viikonlopun sulostockilaisille pestopastaa, mutta nyt keittiössäni on kiloittain täpötäysiä gnocchi-pakkauksia. Fail. Ainakin minulla oli kuitenkin hauskaa. Kaikki rakkaat ja kosolti perunalastuja koko ajan kosketusetäisyydellä. […]

Minä en tiiä meikeistä mittään, mutta olen tänään saanut oppia mestarilta: seurattuani kosketusetäisyydeltä hra Michael Monroen meikkaamista ainakin puolen tunnin verran olen täysin kompetentti sumusilmien loihtija! Tai niin ainakin luulisin. Lisäksi osaan kertoa lukijakunnalleni (teitä on muuten nykyään hämmentävän monta sataa, olen aika otettu – uskallan vihdoin puhua lukijakunnasta enkä vain Terhistä ja Emmasta), että […]

Vekkula rakentuu verkkaisesti, pala palalta. En voi väittää, etteivät hermot menisi, kun kaikki ei ole nythetinyt valmista. Eilen tapetti loppui kesken. Sitä pitää tilata vielä yksi rulla. En kestä! En kestä! Pakko kestää. Kuvan verhot ovat edellisten asukkaiden jäämistöä. Eiväthän ne pahat ole, mutta aivan liian hillityt meille. Kunpa jaksaisin roudata ruhoni Marimekkoon tilaamaan neljä […]

Se löytyi! Purkutikku löytyi! Kuukauden kuvasaldo koneelle, woojee! Aloitetaan vaikka banaanilaatikoiden valtakunnasta, josta kaiken itkun ja raivon keskeltä saatiin kaksi kuvaa, joiden perusteella voisi päätellä, että muuttaminen on tosi rentoa ja kivaa. Kun lapsi on sidottu liinaan, se ei voi purkaa juuri pakattuja laatikoita tai herkutella veitsilaatikon sisällöllä. Ja kun se on vapautettu liinasta, sitä […]

Klassista tyyliä nykyaikaisella otteella.

Tehtävänanto ”talvikuva” sai nenän nyrpistymään. Jostain syystä en kuvaa talvella niin tarmokkaati kuin kesällä. Enkä ole ollenkaan ulkoilija-reippailijasorttia, joten iPhoto-kirjastostani ei löydy kauniita kuvia välkkyvistä hangista. Ainoita selkeästi talvisia kuviani ovat joulukuvat. Koska ketään ei kiinnosta nähdä vauvaani piparipotkupuvussa, mutta varmastikin monia taas kiinnostaa nähdä yli 80-vuotias nainen poronsarvet päässä, esittelen palvotun mummini, joka kestitsee […]

En aloita taas ”kunpa ehtisin lilyillä” -litanialla, koska se saa palstan pitämisen kuulostamaan pyykinpesulta. Ei tämä ole velvollisuus! Sanon siis, että so not, kirjoitellaan ja postaillaan kuvasatseja sitten, kun koti on kunnossa & työpino deletoitu & arjessa muuten hengitysvaraa (ei, sitä ei ole vieläkään).   Olen niin uupunut, että lihakset nykivät ja silmiä kutittaa. Mutta […]

Barcelonan El Raval minuuttia ennen myrskyä. Aleksilla oli jo kiire hostellihuoneeseen, minä tahdoin kääntyä ja kuvata ihmeellisen taivaan. Tuo synkkä valo enteilee jyrinää. Ja niin kävi. Piilouduttiin löhöämään sängylle ja kuunneltiin Sulon polskintaa vatsassani. Heitetään vielä huokea & huippis majoitusvinkki Barcelonaan, joka on omalla kaupunkikohteiden top kolmos -listalla heti Köpiksen ja Amsterdamin perässä. (New Yorkia […]