Kiitos kysymästä, ihan kohta oon! Ja ”ihankohta”lla tarkoitan toki reilua kolmea tuntia. Ihan hyvin, huomioon ottaen että matkanteko alkoi jo neljä tuntia sitten. Oulu ja New York, ajallisesti yhtä kaukana Etelä-Suomesta.

Kulkupelinä siis juna. Seitsemän tuntia – on tää aika hooceetä. Onneksi on töitä, romaania, päiväkirjaa, vesipullo ja univajetta. Sekä ihan uusia maisemia – koskaan en ole käynyt näin korkealla!

Oulussa treffaan Kaisun, tehdään töitä, luuhataan ilta hotellihuoneessa rötisköiden kanssa. Eiku rönttänöiden. Röttösten. Mitä ne nyt oli – jotain oululaisia perinneleipomuksia!

Junat, Kaisut, työt. Tämä palsta toistaa pahasti itseään.

Ensi viikoksi lupaan eksoottisempia tuulia, kebabia ja kylpylöitä: lähden miltei viikoksi juttukeikalle Istanbuliin. Aah!