Pari viikkoa sitten joimme kahvia ja mehua ystäväni olohuoneessa ja valkkasimme kalenterista päivämäärän, johon kirjoitimme että syysretki. Eilen sitten koitti vihdoin tuo syysretkipäivä ja ystäväni nappasi minut plus pesueen kyytiin kohti Sastamalaa ja Herra Hakkaraisen taloa. Kukaan meistä ei ollut ennen käynyt Hakkaraisen kotona, emmekä oikein tienneet mitä odottaa. Poikaa pohditutti erityisesti, olisiko Hella Hakkalainen kotona […]

Katsoin Facebookissa kriisialueilla kuvanneen valokuvaajan kansion, jonka jälkeen minussa meni jotain rikki. Kuvassa oman poikani ikäinen lapsi katsoi murskaantuneen kotikaupunkinsa betonisohjon keskeltä minua, loukkaantuneena, likaisena, hämmennys ja itku ja pelko kurkussa. Olen varma, ettei yksikään äiti voi katsoa tuollaista kuvaa kokematta pakottavaa, selkärangasta lähtevää tarvetta ottaa tuo poika syliin, suukottaa, kylvettää rikkoutuneiden kotien pölyt pois […]

Moi, olen Rosanna ja olen materialistimutsi. Pitkään väitin, että en ole ollenkaan ja osa minusta tahtoisi yhä sanoa näin. Kaikki alkoi muka ihan viattomasti siitä imetyssuojasta. Minulla oli tarve, jonka imetyssuoja täytti. Vähän aikaa kaikki meni ihan hyvin, imetin kaikkialla onnellisena verhoni suojissa, mutta sitten se ei enää riittänytkään: halusin hoitolaukun. Katselin netistä hoitolaukkuja yötä […]

Kesän alussa minua jännitti, tunnenko olevani ihan eristyksissä kahden lapsen kanssa täällä uneliaassa kasikytlukulaisessa rivarilähiössämme. Tunnin bussilla/jalan reissaamisen päässä keskustasta. Ja että lähtisimmekö edes ylipäätään minnekään, miten se onnistuisi kahden lapsen kanssa. Pelkäsin, että yksinkertaisesti happi loppuisi takapihan leikkipaikan penkillä (ja peloistani traagisin: mitä jos en pääsisi ollenkaan lattemammailemaan kahviloihin?). Kuitenkin kesä on ollut oikein […]

Lilyssä on viime aikoina paljastettu oikein talkoovoimin mokia– joille olen käkättänyt ihan vedet silmissä. Tilannehuumori on mielestäni sitä parhainta. Minusta kyllä tuntuu, että kerään noloja tilanteita oikein muidenkin puolesta, ihan perus arkipäiväisistä mokatilanteista niihin ”jos voisin porautua lattian läpi”- hetkiin. Aloitin mokailu-urani jo ala-asteella, tuolta ajalta yksi mieleenpainuvimmista hetkistäni oli teatraalinen liukuni jäisen alamäen läpi […]

24.8.2013 kaasot passittivat minut tähän aikaan aamusta laiturille kahvimukini kanssa. Hengittämään meri-ilmaa ja rauhoittumaan, sillä siihen asti täysin rento morsian veti aamulla käsittämättömät kilarit kasvoihin yön aikana tulleesta painaumasta. Punertava viiru hävisi, minä rauhotuin ja menin parin tunnin päästä naimisiin miehen kanssa, joka joskus vuosia aiemmin heittäytyi ritariksi narikkakorttinsa hukanneelle neitoselle. Sitä punaista toppatakkia ei […]

Viikonloppuna olen … istunut ilta-auringossa nurmikolla syömässä karviaismarjoja … halannut lujasti mummua … ajellut vanhalla kuplavolkkarilla, joka oli muuten melkein päivälleen kaksi vuotta sitten hääautonamme. En ollut sittenkään unohtanut, kuinka vaihdeautolla ajetaan … hämmästellyt lasteni varpaita päiväuniaikaan, isot kesävarpaat ja kertaakaan astumattomat vauvanjalat siinä vierekkäin, siskon ja veljen, ihan ihmeellistä … päästänyt itkun tulemaan … […]

Elokuu, lempikuukauteni, josta minulla olisi paljon kirjoitettavaa. Elokuun kuulaan keltaisesta valosta, notkuvista marjapensaista, huvipuistoreissuista ja pimenevistä varjoista ja illoista. Tuntuu kuitenkin, että tällä hetkellä katselen elokuuta ohuen pleksin läpi. Se sumentaa valoa ja saa mieleni unohtelemaan sanoja, antamaaan koiralle kaksi kertaa aamupalaa varmuuden vuoksi, jättämään avaimet auton katon päälle. Kädet asettuvat näppäimistölle, mutta eivät liiku. […]

Viime päivinä olen aina iltaisin, niinä hetkinä kun muut nukkuvat ja minunkin pitäisi, niinä kuuluisina omina hetkinäni avannut läppärin ja tuijottanut Mad Menin viimeistä tuotantokautta. ”Vielä yhden jakson”, vaikka olen tiennyt sen olevan pois yöunistani tai vaikka pyykit olisivat vielä ripustamatta. Ja koska muiden viettäessä rantsupäivää me pidämme täällä sairastupaa, sain äsken katsottua viimeisen tuotantokauden […]

Päästelen usein suustani vastaavia lauseita: ”odottavat äidit taitavat olla markkinoijien mielestä superhelppo kohderyhmä, kun niille kaupataan kaikkea tällaista” ja ”kuka tarvitsee oikeesti kaikkea tätä vauvakamaa?” (maidonlämmityskone, oikeesti? Miksi maitoa ei voi lämmittää hanan alla tai mikrossa?). Olen moneen kertaan vannonut, että esimerkiksi hoitolaukku on aivan turha, että ihan hyvin sitä pärjää tavallisella laukulla. Niin olen […]