Blogissa on ollut hiljaista, mutta elämässä ja mielessä sen sijaan on ollut melko myrskyisääkin aika ajoin. Nyt on kuitenkin helpottavaa todeta, että minä elän ja olen itse asiassa aika varovaisen onnellinen. Kyllä, edelleen työni on sama kuin ennenkin ja se suurempi elämänmuutos on tekemättä. Ainoa pysyvä asia elämässä on muutos, mutta joskus muutoksen tekeminen vie […]

… kuten: kun sanotaan, että itkeminen puhdistaa, niin paljonko pitää itkeä, että tuntee puhdistuneensa? Ja jos itkee vaikka koko päivän, niin tarkoittaako se, että sieluni on todella ollut sysimusta? Sitä alkaa miettiä kaikkia järjettömyyksiä ja huvittaviakin asioita oltuaan enemmän tai vähemmän ahdistunut noin 19 kuukautta edellisestä 24 kuukaudesta (karkea arvio). Jossain vaiheessa alkaa olla vaikea […]

En enää yhtään nykyisin ihmettele sitä, että luovuutta ja hulluutta erottaa vain suurin piirtein veteen piirretty viiva. Ja sekin viiva on piirretty suurpiirteisesti. Koin itseni lapsena ja teininä todella pitkään ihmiseksi, joka ei kerta kaikkiaan ole luova, koska en osannut piirtää tai luonnostella. Mallista osasin kopioida kyllä, mutta taidemaalaria tai luonnostelijaa minusta ei koskaan tulisi. Miksi […]

Kun järki huutaa ”heippa nyt!” ja et ole ihan varma lähtikö se kokonaan vai oliko nämä vain väliaikaiset heipat. Pahimmillaan kroppa tärisee, hikoiluttaa, sydän hakkaa ja siihen sattuu, päässä suhisee. Tämä kuulostaa varmaan sydänkohtaukselta, mutta ne ketkä ovat kokeneet samaa kuin minä, tietävät että kyseessä on paniikkikohtaus. Ja sitten kaiken tuon jälkeen tulee pelastava, puhdistava […]