Melkein arkirutiineissa

No nyt on lomilta palattu ja toimistollakin on pari päivää kärvistelty. Ekaa kertaa vuosiin paluu lomalta tuntui todella, noh, ikävältä. Yleensä palaan töihin ihan virkistyneenä ja jos en nyt sentään innoissani, niin sanotaan nyt vaikka, että tyytyväisenä. Viikonloppu oli onneksi pidennetty maanantain arkipyhävapaan muodossa ja ehdittiin hieman totuttautua siihen kotona olemiseen kun meidän alakerta on ylösalaisin. Hyvin on alakerran remppaprojekti edennyt, mutta onhan siinä vielä melkein kuukauden päivät tekemistä. Se on hieman haasteellista kun alakerrassa ei oikein mahdu tekemään mitään ja keittiö koostuu jääkaapista, kahvikoneesta ja mikrosta! Yllättäen olemme viettäneet aikaa paljon ulkona… Itseasiassa koko viikonloppu meni jossain puistossa tai kotikadulla leikkiessä! 

Kun kotona näyttää tältä…

On parempi vaihaa maisemaa! Näkymiä Killiney Hilliltä

Saavuimme kotiin perjantaina illalla kahdeksan kieppeillä ja suunnistimme paikalliseen ravintolaan syömään kun kaikilla oli tietenkin nälkä. Lauantaille olin sopinut kaverin kanssa lähipuistoon treffit lasten kanssa ja siellähän se päivä mukavasti vierähti. Sunnuntaina tuli hoidettua muutama pakollinen ostos, kuten lapsille uudet lenkkarit. Kesä meni sujuvasti sandaaleissa, mutta onhan tuota jalkapalloa toki kivempi lenkkarit jalassa potkia. Varpaat kiittää! Lounaalle suunnistettiin Dun Laoghaireen meidän yhteen lempiravintolaan, Gourmet Food Parlouriin ja sieltä taas treffaamaan kavereita toiseen leikkipuistoon. Ilta oli kesäisen aurinkoinen ja päätimme vielä lähteä iltakävelylle Killiney Hillille. Dublin näytti meille taas parhaita puoliaan koko viikonlopun! Kesä täälläkin on ollut erikoisuudessaan ihanan lämmin, niinkuin muuallakin Euroopassa tänä kesänä. Täällä Irlannissa se vaan näyttäytyy maltillisempana 20+ asteena. Oli jännä kun perjantai-iltana täälläkin oli vielä 23 astetta lämmintä, mutta se tuntui viileältä Marseillen 34 asteen jälkeen. Huomasin viikonloppuna, että monella muulla oli shortsit ja hihattomat topit päällä, kun itse vetelin farkkuja ja t-paitaa päälle! Takkia en sentään mukana kantanut. 

Kyllä kaikki näyttää paremmalta kun aurinko paistaa!

Viikonloppu meni siis aikalailla kotikulmia kiertäen ja oli jotenkin todella ihana olla takaisin kotona, tutuilla kulmilla ja sattumalta törmätä puistoissa tuttuihin. Tuli taas ihan sellainen yhteisöfiilis, että tänne me kuulutaan. Tällä viikolla arki on sinänsä palannut uomiinsa, että lapset viettää päivät kolmeen asti päiväleirillä. Koulu alkaa täällä vasta reilun kolmen viikon kuluttua ja sitten koittanee uusi arki täälläkin. Kirjoittelin lomatunnelmista aikaisemmin ja siitä kuinka kaipasin muutosta työilmapiiriin (täällä). Kävin tuumasta toimeen ja odottelen vielä viimeisiä silauksia, mutta kunhan kaikki palaset on saatu loksahtamaan paikalleen voin huokaista helpotuksesta. Ainakin hetkeksi! Ensimmäinen osa suunnitelmaa on laitettu liikkeelle.