Hei hiljaisuudesta.

Työttömyyteni on päättynyt viiden kuukauden jälkeen. Miten pitkältä se onkaan tuntunut.

Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittaudutaan TE-toimistoon. – http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/tietoa_takuusta

Sain tuntea tosiaan nahoissani miltä tuntuu olla työtön, juuri silloin kun ei kannattaisi olla. Lähdin innoissani uuteen tilanteeseen, mutta sokerikuorrute oli hyvin nopeasti nuoltu. Ei se ollutkaan niin helppoa. Kaiken lisäksi kuulemma te-toimisto on niin ruuhkautunut, että nuorisotakuuta ei voida toteuttaa. Huolestettavaa on ollut myös uutiset kuinka varoja on lähtökohtaisesti liian vähän nuorten syrjäytymisen estämiseksi. 

Hakemuksien lähettäminen vaatikin paljon aikaa ja paneutumista. Ei ollutkaan helppoa jatkaa suunnittelemaani tahtia: hakemus per päivä. Kokonaisuudessaan olen aika ylpeä. Lähetin kymmeniä hakemuksia realistisiin paikkoihin, huolella valmisteltuja. Eikä minun cv:ni ole tyhjä. Kuusi vuotta työkokemusta palvelualalta on paljon nuorelta. Kuusi vuotta opiskelun ohella ja viimeinen vuosi kokoaikaisena. Silti harvoin hakemuksiin edes vastattiin. En päässyt yhteenkään haastatteluun. Yhtäkkiä en riittänytkään.

Mietin kuinka ihminen ilman turvaverkkoa voi pudota tässä tilanteessa. Lannistua lopullisesti, masentua. Tyhjät päivät, tiistait ja lauantait sekoittuvat, rutiiniton arki on puuduttavaa ja pelottavaa. En ikinä enää väheksy pitkäaikaistyöttömiä. 

Työttömyyteni päättyy työkokeiluun jota suoritan pääsykokeisiin lukiessa. Nyt olen oikeutettu työttömyysturvaan. Työpaikka ei maksa minulle palkkaa vaan ”palkkani” on työttömyysturva. Työpaikka on kuitenkin tulevalta alaltani ja unelmieni täyttymys. Vitsi miten aurinkoiselta kevät tuntuukaan.