Vierailimme viime viikolla perheeni kanssa Ranskan Rivieralla. Kyseessä oli äitini 60-vuotisjuhlien kunniaksi tehty perhematka, jolle lähtivät siis itseni lisäksi kaksi siskoani sekä vanhempani. Lensimme maanantaina Nizzaan ja paluu oli sunnuntai-iltana. Olimme vuokranneet airbnb:stä talon, sekä vuokranneet auton, sillä talo sijaitsi Le Rouretin kylässä n. 45 minuutin ajomatkan päässä Nizzasta, ja muutenkin tarkoituksenamme oli kierrellä vuoristokyliä autolla. Vaikka en muuten olekaan mikään suuri autoilun ystävä, Ranskan Rivieralla auton vuokraus on ehdottoman kannattavaa, sillä välimatkat ovat lyhyitä, pienet vuoristokylät valloittavia ja ajomaisemat hienoja. Automme söi lisäksi dieseliä, ja tankatessamme lähtiessämme autoa, maksoi tankin täyttäminen vain 40 €, vaikka olimme ajaneet koko viikon ajan huomattavan paljon. Olimme tilanteessa myös hieman pakon edessä, sillä yksi seurueemme jäsenistä toipui jalkaleikkauksesta ja oli liikkeellä kainalosauvoilla, eli julkisen liikenteen kanssa sompailu olisi ollut hankalaa.

Lyhyesti tähän väliin airbnb:stä – tämä oli kolmas kerta kun asun palvelun kautta vuokratussa asunnossa, ja jälleen kaikki oli moitteetonta. Aiemmin olen vuokrannut kämppää New Yorkista, jolloin päädyin asumaan pieneen, autenttiseen ja ihanaan tenementtiasuntoon Lower East Sidella, jonka alakerrassa paistettiin bageleita ja jonne kiivettiin pieniä ahtaita portaita pitkin, sekä Barcelonassa, jossa vuokrasimme huonetta isosta asunnosta aivan Placa de Catalunyan kupeesta ja joimme iltaisin sangriaa isäntäväen kanssa heidän aurinkoisella terassillaan. Tämänkertainen kämppä oli n. 250-neliöinen, kaksikerroksinen omakotitalo, jossa oli jokaisesta huoneesta ovi terassille tai parvekkeelle, uima-allas ja mahtavat näkymät. Joka kerta kämpänvuokrauksen yhteydessä on hieman hermostunut siitä, että tuleeko isäntä tai emäntä paikalle antamaan avaimet, mutta koskaan niin ei ole vielä käynyt, ja airbnb:n yhteisössä kyllä varmasti moiset oharit johtaisivat melko nopeasti tosi huonoon maineeseen. Eli huoletta vuokraamaan, sanon minä! Airbnb-vuokraus tulee yleensä halvemmaksi erityisesti keskustassa asuessa, ja ainakin kun raahauduimme Nykin kämpän portaita ylös väsyineinä pitkän päivän jälkeen niin tuli todella sellainen olo kuin asuisi kaupungissa, eikä olisi siellä vain turistina.

Mutta nyt takaisin Rivieralle. Teimme siis kartanostamme käsin päiväretkiä lähiseudun kyliin ja kaupunkeihin, kuten Nizzaan, Cannesiin, Valbonneen, Mouginsiin, Grasseen, Antibesiin sekä Bar-Le-Soupiin. Olisimme hyvin voineet ajaa myös Monacoon, mutta se reissu jäi lopulta välistä aikataulusyistä. Mutta sekin on siis käytännössä mahdollista! Nizza ja Cannes ovat luonnollisesti must-see-kohteet isoina kaupunkeina, ja pikkukylistä mieleen jäivät parhaiten Mouginsin taiteilijakylä, jossa katukuvaa elävöittivät erilaiset patsaat ja tilataideteokset, sekä Tourettes-sur-Loupin vanhankaupungin kiemurtelevat pikkukujat, portaat sekä huikeat vuoristonäkymät. Nizzassa modernin taiteen museo eli MAMAC, on ehdottomasti suosituskohteiden listalla. Käydessämme osa museosta oli valitettavasti remontissa, mutta muuten museo oli sopivan kokoinen ja taideteoksille oli jätetty tarpeeksi tilaa. MAMACin neljännen kerroksen kattoterassilta on myös huikeat näkymät ympäröivään kaupunkiin. Museoon muuten pääsee sisälle ”opiskelijana” kunhan on edes vähän nuoren näköinen (sekä minä 30-vuotias, sekä siskoni 24:n ja 28:n vuosien iässä menimme opiskelijasta eikä mitään kortteja kysytty), jolloin saa 10 euron pääsylipun puoleen hintaan. Tämä kikka sen sijaan ei käy Nizzan Chagall-museossa, jossa sisäänpääsy varsin vaatimattomaan museoon on 9 €, ja koko paikan kiertää puolessa tunnissa. Cannesissa puolestaan rantabulevardilla käyskentely riittää nähtävyydeksi: rantaviivaa koristavat hulppeat yksityisrannat ja toisella puolella art deco-hotellit. Varsinaisia rantakaupunkeja kumpikaan ei kuitenkaan ole: Nizzassa ranta on pientä kiveä, ja Cannesin rantaviivasta valtaosa on hotellien yksityisrantaa, vaikka kapeita julkisia rantaplänttejä myös löytyy. Olimme kuitenkin liikkeellä niin aikaisin kesästä, että vaikka lämpötilat olivat mukavat 22 astetta, ei varsinaista rantahimoa meissä syntynyt. Omassa uima-altaassa tuli kuitenkin pulahdettua 🙂

Reissusta jäi hieman kahtalainen olo. Nizza ei kaupunkina ollut mitenkään aivan valtavan erityinen, kuin hieman vaatimattomampi versio Barcelonasta, josta pidin valtavasti. Toisaalta pienet vuoristokylät ja päiväretkimahdollisuudet olivat mahtavia. Ruoka oli hyvää eikä mitenkään valtavan kallista, ja ruokakaupoista sai viiniä 3-5 € pullohintaan. Sitä lipittelimmekin paljon 🙂