Tag: käännöskirjallisuus

Bea Uusman Naparetki – Minun rakkaustarinani on erikoinen ja upea kirja! Sanon sen heti kärkeen, suosittelen tätä kaikille! Olipa kerran (1800-luvun lopussa) kolme ruotsalaista insinööriä, jotka saivat pähkähullun idean lentää valtavalla vetykaasupallolla Pohjoisnavan yli. Mukaan pakattiin valtavat määrät varusteita, osa tarpeellisia kuten ruokatarvikkeet sekä kiväärit ja panokset, osa luksustuotteita kuten shampanja sekä hienommat vaatteeet paluumatkaa […]

En muista mistä olin alunperin kuullut Deborah Levyn Uiden kotiin -pienoisromaanista, tai miksi olin halunnut sen lukea. Hain kirjastosta melkoisen hämmentyneenä todella ohuen kirjasen ja aloitin lukemisen puhtaalta pöydältä, vailla mitään ennakko-odotuksia. Kirjassa eletään Nizzan kesää vuonna 1994. Runoilija (jopa jonkinlaista kuuluisuutta nauttiva) Joe, tämän sota-alueilla toimittajana työskentelevä vaimo Isabel sekä pariskunnan teini-ikäinen tytär Nina […]

Yksi viime vuoden harvoista hyvistä lukemistani kirjoista oli amerikkalaisen Celeste Ng:n Tulenarkoja asioita. Annoin kirjalle silti kuvitteellisessa kirjahyllyssäni vain 4 tähteä, sillä jotain siitä tuntui jäävän uupumaan. Kieli toki oli notkeaa ja mukaansatempaavaa ja ylipäänsä juoni vei mukanaan. Ehkä kyse oli osittain siitäkin, että luin kirjan e-kirjana, mikä ei mielestäni ikinä ole tavalliseen paperikirjaan verrattuna […]

Alkuvuodesta en äitiyslomani vuoksi saanut luettua paljoakaan: jos olet joskus kuullut äitien perustelevan äitiyslomallaan vauvanhoidon ohella sivubisneksiä ajankulukseen, niin huhu ei ole totta, tai ainakin vahvasti liioiteltu. Noh, on tietysti olemassa vauvoja jotka nukkuvat autuaasti usean tunnin päiväunia, joiden aikana äiti ehtii paitsi itsekin levätä ja syödä, myös siivota kodin, höyryttää vauvalle parsakaalia sormiruokailua varten […]

Philip Pullmanin Universumien tomu -trilogia oli nuorempana yksi lempikirjoistani (tai kirjasarjoista). Pullmanin luoma maailma vangitsi, erityisesti jännittävät daimonit, eräänlaiset ihmisten aina mukana kulkevat sieluneläimet, joista ei voi kovin kauaksi mennä, kiehtoivat. Viime syksynä trilogia palasi taas otsikoihin HBO:n kunnianhimoisen His Dark Materials -sarjan myötä. Vaikka ykköskausi olikin pettymyksekseni aika laimea (tai ehkä juuri sen takia!), aloin […]

Vuosi 2019 oli hyvä kirjavuosi. Olen aina lukenut paljon, mutta muutaman viime vuoden aikana kirjatahti on hieman hiipunut. Usein minulle käy niin, että jos käsiini sattuu hidastempoinen tai ”huono” kirja, jonka lukeminen takkuaa, jää kirja kesken ja lukuinto ylipäänsä katoaa pitkäksi aikaa. En tykkää jättää asioita kesken, joten minulle on tuottanut vaikeuksia hylätä tällainen kirja, […]

Kuva: Otava Margaret Atwoodin jo vuonna 1985 klassikkoteos Orjattaresi on viime vuosina noussut uuden yleisön tietoisuuteen etenkin hienon Handmaid’s Tale -sarjan myötä. Televisiosarja on jo tapahtumissa ohittanut alkuperäisteoksen, joka päättyi muistaakseni suurin piirtein siihen, mihin sarjan ensimmäinen kausi päättyi: päähenkilö Offred nousemassa autoon, joka joko vie häntä kohti tuomiota tai pakomatkaa pois totalitarisesta Gileadin valtiosta. Tv-sarja […]

Kuva: Art House Suhteeni äänikirjoihin on ollut vaikea. Haluaisin kovasti kuunnella niitä, mutta kuten vuoden alussa pohdiskelin, olen kokenut vaikeaksi löytää hetkeä jolloin käden ulottuvilla ei ole muuta tekemistä. Vuoden aikana olen kuunnellut paljon podcasteja, jotka ovat pääasiassa sopivan kevyttä kuunneltavaa vaikkapa työmatkoilla, kun ei haittaa jos joku lause jossain vaiheessa jää välistä. Syyskuussa taas […]

On pieni ihme, etten ole tullut tarttuneeksi Annie Proulxin kirjoihin aiemmin. Amerikkalaisten naiskirjailijoiden kärkikaartiin kuuluva Proulx, joka voitti esikoiskirjallaan Laivauutisia sekä Pulitzerin sekä National Book Awardin. Myöhemmin hänen teoksistaan on tehty useita filmatisointeja (Laivauutisia ja kuuluisimpana novelliin perustuva Brokeback Mountain). Kesälomalla lukeminen loppui kesken, ja mökin pokkarihyllystä minulle suositeltiin Proulxin Näin on hyvä -novellikokoelmaa. Olen […]

Sadie Jonesin Kutsumattomat vieraat oli pitkään haluan lukea -listallani, mutta pääsin siihen käsiksi vasta nyt. Heti ensimmäisillä sivuilla minut valtasi syvä tyydytys: on niin ihana lukea hyvin kirjoitettua laatutekstiä. Kutsumattomat vieraat muistuttaa lähtökohdiltaan paljon esimerkiksi Sarah Watersin Vieras kartanossa  -romaania josta pidin paljon. Molemmissa on suuri kartano 1900-luvun alun Englannissa, jota asuttaa perhe, jolla ei oikeastaan olisi […]