Ajatukset eivät ole todellisuutta
Luin hiljattain jostakin tämän lauseen: ”Ajatukset eivät ole todellisuutta.”
Se kolahti. Aloin miettiä sitä syvällisemmin. Ajatukset ovat mielensisäisiä prosesseja. Uskomme niin helposti omia päänsisäisiä ajatuksiamme, että niistä tulee sitä meidän todellisuutta. Ajatuksiin liittyy tunteita, mutta myös tunteet synnyttävät ajatuksia. Uskon, että ajatuksilla on voimakas vaikutus terveyteen.
Negatiivisen ajattelun vaikutus
Käymme jatkuvasti päämme sisällä keskustelua itsemme kanssa. Mikäli jatkuvasti arvostelee itseään, ajattelee negatiivisesti tai liittää itseensä tuomitsevia tulkintoja, alkaa helposti uskoa niihin. ”Tämä menee kuitenkin v*tuiksi”, ”kukaan ei halua minua”, ”olen huono tässä” tai ”en ole riittävä”... kuulostaako tutulta? Sitä alkaa etsiä todisteita näistä ajatuksista, eikä huomaa niitä asioita, jotka ovat näiden ajatusten vastaisia. Huomaan synkkinä hetkinä tekeväni tätä itse. Siihen ajatusleikkiin on todella helppo lähteä mukaan.
Pahimmillaan negatiivisesta ajattelusta tulee niin hallitsevaa, ettei pysty ollenkaan innostumaan asioista tai heittäytymään elämään tai tunteeseen. Negatiivisuus lisää stressiä ja voi johtaa jopa masennukseen ja psykosomaattiseen oireiluun. Ihmisestä voi tulla vaikeasti lähestyttävä ja tunnekylmä. Hän voi kärsiä päänsäryistä, lihasjännityksestä, vatsavaivoista, huimauksesta yms.
Jokainen tunnekokemus tulee hyväksyä, sillä tunteiden tukahduttaminen ei tee hyvää. Itselleen pitää olla myötätuntoinen, mutta silti voi aktiivisesti yrittää muuttaa ajatusmallia negatiivisesta positiivisemmaksi. Jos huomaa usein ajattelevansa asioista pessimistisesti tai liittävänsä negatiivisia ajatuksia itseensä, olisi hyvä heti tarttua näihin ajatuksiin ja muistaa, etteivät ne ole faktoja.
– Tukahdutetut tunteet vaikuttavat myös elintapoihin, joten kyse on moniulotteisesta vaikutuksesta. Kun ihminen tukahduttaa esimerkiksi surua, lisää se riskiä alkoholin kulutukselle, tunnesyömiseen, makeisten ja niin sanotun roskaruoan lisääntymiseen sekä vähentää myös liikunnallista aktiivisuutta. Tukahdutetut tunteet heikentävät myös psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Ihminen saattaa ”räjähdellä” erilaisten aggressiopurkausten muodossa, kun pinna on kireällä.
Positiivisen ajattelun voima
Positiivisella ajattelulla on huikea, väitän että jopa parantava, voima. Positiiviset tunnetilat lisäävät mielihyvää tuottavia hormoneja, joiden sanotaan vaikuttavan jopa kipua lieventävästi sekä vastustuskykyyn suotuisalla tavalla. Positiivinen ajattelutapa heijastuu myös mm. elintapoihin ja toimintaan.
Itse ainakin huomaan olevani paljon energisempi sekä aikaansaavampi, jos olen iloinen ja onnellinen. En kärsi niin paljon skolioosin ja fibromyalgian aiheuttamista fyysisistä kivuista, kun kaikki on hyvin ja mieli positiivinen. Tunnistan myös helposti positiivisen ja elämäniloisen ihmisen. Sellaisen ihmisen seurassa on yleensä helppo olla.
Uskon, että voimme huijata aivojamme positiivisen ajattelun kautta. Vaikka elämässä olisi mitä paskaa, keskittymällä hyviin asioihin voimme kokonaisvaltaisesti paremmin. Tiedän, että tämä on todella vaikeaa ja vaatii paljon työtä. Vaikka itse olen pohjimmiltani positiivinen ihminen, on minulla viime aikoina ollut haasteita optimistisessa ajattelussa. Tätä haluan kuitenkin yrittää kehittää jatkuvasti.
Paras esimerkki positiivisen ajattelun ja huumorin voimasta oli meidän tuffa. Väitän, että tuffa eli viimeisen vuotensa huumorin ja ilon voimalla. Silloin, kun hänen mielensä alkoi vajota masennuksen puolelle, alkoi syöpä ottaa valtaa ja pian sen jälkeen hän nukkuikin pois.
Erilaiset ajatusmaailmat
Monet haasteet ihmissuhteissa johtuvat varmastikin siitä, että jokainen ihminen elää siinä omassa todellisuudessaan omien ajatustensa keskellä. Millä todennäköisyydellä toisen ajatukset vastaavat omiasi? Kenen ajatukset ovat oikeita ja kenen vääriä? Mikä on faktaa ja mikä mielen luomaa harhaa?
Asiat nähdään ja ajatellaan aina omista lähtökohdista ja omien elämänkokemusten luoman filtterin läpi. Välillä sitä unohtaa, että muut eivät toimi samalla logiikalla mitä itse. Emme aina osaa sanoittaa ajatuksiamme ja tunteitamme, siksi ihmissuhteet ovat välillä niin helvetin vaikeita.
Väärinymmärrykset johtuvat monesti erilaisista ajatusmaailmoista tai tavoista tulkita asioita. Toisen käytöstä tulkitaan aina omalta kokemuspohjalta.
Tällä hetkellä omassa elämässäni muutama asia on tavalla tai toisella odottavassa tilassa. En voi tehdä juuri mitään muuta, kuin elää päivä kerrallaan ja katsoa mitä vastaan tulee. Voin toivoa parasta ja samalla varautua pahimpaan. Haluaisin olla optimistinen, mutta kun kyse on isoista asioista, en ehkä uskalla. Pääasia on se, etten vello negatiivisissa ajatuksissa tai maalaile piruja seinille. Se ei ainakaan auta mitään tai ketään. Kun päässä pyörii ajatuksia ajatuksien perään, on lohduttavaa ajatella, että ne eivät ole edes todellisuutta.
Milloin viimeksi pysähdyit omien ajatusten äärelle ja tarkkailit niitä kriittisesti?
-Lilli