Menimme naimisiin maistraatissa (Digi- ja Väestötietovirastossa) syyskuussa 2022. Paikalla oli meidän lisäksi vain pitkäaikaisin ystäväni ja kummipoikani. Muut eivät tienneet avioitumisesta. Toinen todistaja oli tuntematon henkilö viraston puolesta. Avioliittomme siunattiin kirkossa 28.1.2023, koska halusin vielä pienimuotoiset kirkkohäät sekä viettää hääjuhlaa läheisten kesken jälkikäteen. Kerron tässä postauksessa miten kirkollinen vihkiminen eroaa kirkossa tapahtuvasta avioliiton siunauksesta, sillä olen saanut jonkin verran kysymyksiä aiheesta.

Avioliiton siunaamisessa pyydetään kirkollista siunausta jo solmitulle avioliitolle. Tämä on mahdollista, jos vähintään toinen puolisoista on kirkon (ev.lut. tai ortodoksinen) jäsen. Tilaisuus on maksuton oman kotikunnan kirkossa, mutta edellytyksenä on toisen kuuluminen kirkkoon. Avioliiton siunaaminen on yleistä mm. kansainvälisissä avioliitoissa. Kyseessä ei ole juridinen tapahtuma (toisin kuin vihkiminen), mutta pari saa siunaamisesta todistuksen halutessaan. Siunauksesta tulee myös merkintä kirkonkirjoihin.

Meillä on kirkollisesta siunaamisesta todistus. Meillä on siis tavallaan kaksi vihkitodistusta. Olen koko ajan naureskellut, että olemme olleet hyvin varmoja avioliitosta, kun kysymykset on esitetty kahdesti ja olemme saaneet kaksi todistustakin 🤭

Avioliiton siunaus on hieman lyhyempi kuin vihkiseremonia lyhyen kaavan mukaan, mutta kaava poikkeaa vain hieman varsinaisesta vihkimisestä. Seremoniat muistuttavat niin paljon toisiaan, etteivät vieraat välttämättä huomaisi eroavaisuutta. Seremonian voi suorittaa kuka tahansa evankelis-luterilainen pappi. Siunaus voidaan toimittaa kirkossa, muussa parille tärkeässä paikassa tai vaikka ulkomailla, koska kyseessä ei ole juridinen tapahtuma.

Avioliiton siunaamisessa voidaan toteuttaa lähes kaikki perinteiset häihin liitettävät asiat, mm. isä saattaa morsiamen alttarille häämarssin soidessa, hääparin suudelma siunaamisen jälkeen (tämä ei muuten ole kirkon kaavassa edes vihkimisessä, mutta on vakiintunut tapa), hääpari poistuu yhdessä toisen häämarssin (loppumusiikki) soidessa ja seremonian jälkeen vieraat kokoontuvat ulos ottamaan hääparin vastaan heittäen riisiä, ruusun terälehtiä, yms.

Tilaisuuden kaava käydään läpi harjoituksissa, johon voi kutsua esim. kaason, bestmanin ja morsiamen isän. Meillä oli hääharkat kirkossa hääviikon alussa.

Tilaisuuden musiikista voi sopia kanttorin kanssa. Meillä ei ollut mitään perinteisistä suomalaisten suosimista häämarsseista. Minulla oli melko selkeä näkemys tilaisuuden musiikista ja soittelin kanttorille n. kuukausi ennen h-hetkeä, jotta hän ehti hankkia nuotit. Sain kanttorin yhteystiedot papilta.

Aion tehdä vihkimisestä Instagramiin (@lilli_anneli) Reelsin, johon lisään musiikiksi meidän johdantomusiikin.

Avioliiton siunaamisen kaava:

• Johdantomusiikki
• Alkusiunaus
• Johdantosanat
• (Psalmi, vapaaehtoinen)
• Rukous
• Raamatunluku
• Papin puhe siunattaville
• Siunaaminen
• Kysymykset
• Aviopuolisoiden siunaaminen
• (Virsi, vapaaehtoinen)
• Yhteinen esirukous
• Isä meidän -rukous
• Siunaus ja lähettäminen
• Päätösmusiikki

Avioliiton siunaamistilaisuuden kesto on n. 15-20 min, riippuen mm. papin puheen pituudesta, mahdollisesta musiikkiesityksestä/virrestä ja luetaanko psalmi. Meillä tilaisuus kesti n. 25 minuuttia. Kadotin ajan- ja paikantajun täysin seremonian aikana. Olihan kyseessä yksi elämäni merkittävimmistä hetkistä. Toisaalta aika tuntui pysähtyvän, kun pääsimme alttarille, mutta loppujen lopuksi seremonia oli nopeasti ohi.

Perinteisen vihkiseremonian kesto riippuu vihitäänkö lyhyen vai pitkän kaavan mukaan. Vihkiseremoniasta löytyy enemmän tietoa osoitteesta:  evl.fi

Kaaso luki pyynnöstäni 1.Korinttolaiskirjeen luvun 13, jonka moni saattaa tunnistaa. Tämä on paljon käytetty teksti häissä, mutta tiivistää mielestäni oleellisen. Luku sisältää seuraavan pätkän:

”Rakkaus on pitkämielinen, rakkaus on lempeä, rakkaus ei kadehdi, ei kerskaa, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaansa, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa, kaikki se peittää, kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii.”

Pappi piti mielestäni melko pitkän puheen, mikä oli positiivinen yllätys. Meillä oli ”vihkikeskustelu” n. 3 viikkoa ennen avioliiton siunausta. Pappi haastatteli meitä ja tutustui meihin pariskuntana sekä yksilöinä, jotta hän pystyi pitämään meille henkilökohtaisen puheen tilaisuudessa.

Pappi osasi hienosti valita juuri ne asiat, jotka kuvaavat meitä parina. Puhe oli todella koskettava, vaikka olimme tavanneet vain kahdesti – vihkikeskustelussa ja kirkossa harjoituksissa.

Avioliiton siunaamisessa papin esittämät kysymykset eroavat vihkimisestä muutamalla sanalla.

Vihkiminen:

”Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan/näiden todistajien läsnä
ollessa kysyn sinulta, (koko nimi), tahdotko ottaa (koko nimi) aviovaimoksesi/aviomieheksesi ja
osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?”

TAI

”Jumalan edessä ja tämän seurakunnan/näiden todistajien läsnä ollessa kysyn sinulta,
(koko nimi), tahdotko ottaa (koko nimi) aviovaimoksesi/aviomieheksesi, olla hänelle uskollinen ja
rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?”

Avioliiton siunaus:

”(Koko nimi), tahdotko avioliitossasi, jonka olet solminut (koko nimi) kanssa, osoittaa
hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?”

Avioliiton siunaamisen kaavassa ei ole sormusrukousta eikä sormuslupauksia, mutta papista riippuen sormukset voidaan vaihtaa. Me emme vaihtaneet sormuksia, sillä papin näkemyksen mukaan se kuului vain avioliittoon vihkimiseen. Meillä ei ollut sormuslupauksia edes maistraatissa. Tajusimme jälkikäteen, että tämän olisi voinut pyytää vihkimiseen tai olisimme voineet lukea omat valat. Kun menimme naimisiin, minun vihkisormukseni ei tosin ollut vielä valmis, joten olisi ollut hassua vaihtaa kihlasormukset uudelleen.

Seuraavat vihkimiseen sisältyvät kohdat puuttuvat siis avioliiton siunauksesta:

Sormuslupaus

”Minä, (nimi),
otan sinut, (nimi),
nyt aviomiehekseni
ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä [elämän loppuun asti].
Merkiksi otan sinulta/annan sinulle tämän sormuksen.”

Avioliiton vahvistaminen

Pappi: ”Te olette nyt ottaneet toisenne aviopuolisoiksi ja tunnustaneet sen julkisesti Jumalan
kasvojen edessä ja tämän seurakunnan/näiden todistajien läsnä ollessa. Vihkisormus on
annettu avioliittonne merkiksi. Sillä valtuutuksella, joka minulle on uskottu, vahvistan
teidän liittonne ja julistan teidät aviopuolisoiksi.”

Lähteet: evl.fi, kirkkokasikirja.fi, haat.fi

Kuvat: Eveliina Nokelainen / Nyblin

LISÄÄ HÄÄJUTTUJA:

TAHDON

VIHKISORMUKSENI

HÄÄPÄIVÄN AAMU

Blogi on nyt viimeiset kuukaudet ollut hääblogi. Kirjoittaminen omaan elämään liittyvistä ajankohtaisista aiheista on aina ollut blogin teema. Kirjoitan vielä häihin liittyen ainakin pääkohdat hääjuhlasta sekä häämatkasta.

-Lilli

IG: @lilli_anneli 

 BLOG’S FACEBOOK PAGE