Miniloma Haikon kartanossa + ARVONTA

haikon kartanohaikon kartano

Olin syyskuun viimeisen viikon lomalla. Meidän piti parhaan ystäväni kanssa viettää viikko Kreikassa juhlistaen meidän molempien 30-vuotissynttäreitä, mutta matkamme peruuntui koronatilanteen takia.

Sen sijaan vietimme miniloman Suomessa. Yövyimme Porvoossa Haikon kartanossa 2 yötä. Kartano sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. 10 minuutissa pääsee idylliseen Porvoon Vanhaan kaupunkiin, jossa mekin kävimme.

Haikon kokonaisuus meren rannalla:

  • Historiallinen kartano
  • Hemmotteleva Kylpylä
  • Kongressikeskus
  • Villa Haikko – huvila meren rannalla
  • 14 hehtaarin merenrantapuisto

Haikon kartanon nykyinen päärakennus on vuodelta 1913. Kartano aukeni vuonna 1966 Suomen ensimmäisenä kartanohotellina. Lisää kartanon historiasta löytyy tämän linkin takaa.

Haikon Kartanolla on yli 50 vuoden perinteet perheyrityksenä. Haikon Kartanolla on Green Key-sertifikaatti, joka on maailmanlaajuinen kestävää matkailua edistävä ohjelma sekä ympäristömerkki.

haikon kartano

Vierailu toteutettiin blogiyhteistyönä. Yövyimme sviitissä, jossa oli olohuone, makuuhuone, vessa sekä toinen kylpyhuone kylpyammeineen, 2 televisiota ja koko huoneiston mittainen oma parveke.

Sviitti oli sisustettu upeilla, vanhoilla, ajan henkeen sopivilla huonekaluilla, joita omistajat ovat metsästäneet Euroopasta.

Rakastan kartanojen tunnelmaa, historiallisuutta ja huonekorkeutta.

Meitä odotti huoneessa tervetuliaislahjana kuohuviinipullo, mansikoita sekä tryffeleitä 😍

Kartanoaamiainen kuohuviineineen oli täydellinen aloitus päivälle. Pidimme erityisesti siitä, että meidät ohjattiin erilliseen saliin valmiiksi katettuun pöytään aamiaiselle.

Aamiaisbuffet oli katettu viereiseen Romanov-saliin, mutta meidän aamiaistilan sivupöydälle oli erikseen katettu herkkupöytä.

Tarjoilija tarjoili meille pöytään kahvin sekä teen ja kuohuviinin, joka kuuluu kartanoasukkaiden aamiaiseen. Ai että, olisin voinut tottua tällaiseen luksukseen.

lilies blogiHaikon kartanoravintola

Meillä oli ensimmäisenä iltana pöytävaraus kartanoravintolaan, jossa illallistimme omakustanteisesti.

Tarjoilija ohjasi meidät pöytään. Henkilökunta oli älyttömän ystävällistä ja ammattitaitoista. Tunnelma oli rento, eikä jäykkä, kuten olimme pelänneet hienossa ravintolassa olevan. Tarjoilijat saivat meidät nauramaan, aivan mahtavia persoonia.

Ystäväni gluteeniton ruokavalio huomioitiin alusta saakka, heti ensimmäisestä hetkestä alkaen varmistettiin kummalla meistä oli gluteeniton ruokavalio. Todella hyvää palvelua.

 Söimme molemmat Haikko Menun, joka sisälsi:

Hummerikeittoa ja äyriäisaiolia L,G
Kevyesti savustettua kotimaista Haikon härkää ”since 1966”, yrttivoi- ja pikkelssikastiketta L,G
Suklaata, pistaasia ja limemoussea G

Menussa kaikki elementit toimivat hyvin yhteen. Yleensä muokkaan ravintolassa annoksia vähintäänkin kastikkeen osalta, mutta tällä kertaa luotin valmiiksi suunniteltuun menuun ja se kannatti.

Tarjoilijan viinisuositus härälle oli täydellinen.

Haikon kartanossa on vuosien saatossa vieraillut useita kuuluisia henkilöitä venäläisestä hienostosta suomalaisiin taiteilijoihin.

Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen suuriruhtinas Kirill Romanov pakeni Venäjältä Haikkoon. Romanovin perheeseen syntyi poika Vladimir, joka kastettiin Haikon kartanossa. Hänestä tuli myöhemmin kuuluisan suvun päämies.

Marsalkka Mannerheimin tiedetään viettäneen kesiä Haikossa 1930-luvulla. Myös Runebergin on kerrottu pitäneen paikasta.

Oli ihana tuntea olonsa lähes kuninkaalliseksi muutaman päivän ajan ja kuvitella millaista elämä on joskus aikoinaan ollut kartanossa. Tällaiseen elämään voisi tottua. Olen selvästi syntynyt pari sataa vuotta liian myöhään!

Albert Edelfelt

Haikon kartanosta kerrottaessa ei voi olla mainitsematta taiteilija Albert Edelfeltiä.

Albert Edelfeltin äiti Alexandra Edelfelt vuokrasi vuonna 1879 Haikon kartanon mailla sijaitsevan kesähuvilan, josta tuli taiteilijan kesäkoti. Taiteilija vietti Haikossa 24 kesää.  Hän kuoli rakastamassaan Haikossa elokuussa 1905.

Taiteilijan vuonna 1883 rakennuttamasta ateljeesta tuli Albert Edelfelt-ateljeemuseo, joka on toiminut vuodesta 1951. Ateljeen pihapiiriin valmistui vuonna 2019 uusi rakennus, Villa Albert, johon on sijoitettu vaihtuvien näyttelyiden näyttelytila ja museomyymälä.

Edelfelt harrasti paljon ulkoilmamaalausta. Hänen tiedetään rakastaneen Porvoon saaristoa, joka inspiroi häntä maalaamaan Haikossa yli 220 tunnetuinta työtään. Näistä useat palkittiin Pariisin salongeissa.

Leukamme loksahtivat auki kartanon puistossa meren rannalla, jonne oli sijoitettu kopioita Edelfeltin tunnetuista tauluista, sillä ne oli maalattu juuri kyseisellä paikalla! Maisemat tunnisti hyvin yli sadan vuoden takaa. Meni kylmät väreet.

Reissun historiaan ja varsinkin taiteeseen liittyvä puoli oli todella kiinnostava kahden kuvaamataitopainotteisen yläasteen (minä myös kuvislukion) käyneelle.

Tiedättekö kun tuijottaa vanhoja tauluja ja tuntuu, että maalattu hahmo seuraa katseellaan?
Yritin bongailla päättömän ratsumiehen haamua, mutta tämä ei näyttäytynyt.

Rentouduin 3 päivän minilomamme aikana pitkästä aikaa kunnolla. Meidän vierailuun olisi kuulunut myös kylpyläkäynti, mutta jätimme sen tällä kertaa väliin lähinnä ystäväni klooriallergian vuoksi. Voit tutustua uudistettuun kylpylään Haikon kartanon sivuilla.

Parasta reissussa oli korkeatasoinen palvelu, ravintola, paikan historia sekä huoneen kylpyamme. Seurakin oli toki mitä parhainta 🥰

Suosittelen ehdottomasti kotimaan kohteista Haikon kartanoa. Mielestäni kartanoloma sopii parhaiten pariskunnille kuherruslomaksi, mutta mainiosti myös ystäville ylelliseksi minilomaksi. Haikossa voi järjestää myös esimerkiksi kokouksia, juhlia, viininmaistajaisia, joogalomia tai vaikka pikkujoulut.

Kuvat: Eveliina Nokelainen (osa kuvista itse ottamia puhelinkuvia) 

ARVONTA

Sain lukijoilleni arvottavaksi kylpyläloman kahdelle!

Paketti sisältää standard-huoneen kylpylähotellin puolella, aamiaisen, sisäänpääsyn kylpylään ja kuntosalille sekä ilmaisen pysäköinnin (arvo 138 e.) Huom. Varaathan kylpyläkäynnin (ja pöydän ravintolasta) etukäteen verkkosivuilta.

Osallistu arvontaan blogissa:

  • Kommentoi postaukseen onko Haikon kartano ennestään tuttu
  • Kirjoita toimiva sähköpostiosoite sille varattuun kenttään (ei näy julkisesti), jotta saan yhteyden voittajaan

Arvontaan voit osallistua blogin lisäksi  myös Instagramissa seuraamalla @lilli_anneli ja @haikkomanorspa sekä tägäämällä kaverin kilpailukuvaan @lilli_anneli -tilillä.

Arvonta päättyy sunnuntaina 25.10.2020 klo 23.59. Ilmoitan voittajalle henkilökohtaisesti. Palkinnon voittajalle toimittaa Haikon kartano.

Mikäli en saa voittajaan yhteyttä 7 vrk sisällä, arvon uuden voittajan.

 

EDIT 29.10.2020: Arvonta suoritettu ja voittajalle ilmoitettu! Kiitos osallistumisesta 😊

 Arvonnan järjestävät Lilies-blogi ja Haikon kartano. Arvontaan osallistuvat kaikki osallistumisaikana tähän blogipostaukseen jätetyt kommentit, joiden mukaan on liitetty sähköpostiosoite. Henkilötietoja käytetään vain voiton kommunikointiin ja palkinnon lähettämiseen. Palkinnon vastaanottaja vapauttaa Järjestäjän vastuusta, joka aiheutuu tai väitetään aiheutuneen arvontaan osallistumisesta, palkinnon lunastamisesta tai sen käyttämisestä. Osallistumalla arvontaan osallistuja hyväksyy ja sitoutuu noudattamaan näitä arvonnan sääntöjä.

-Lilli

 

FOLLOW:  FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Kulttuuri Ravintolat Matkat Suosittelen

30-vuotiaan ajatuksia elämästä

lilies blogi

Täytin  30 vuotta viime lauantaina klo 3.30 aamuyöllä. Pidin samana päivänä synttärijuhlat lähimmille ystäville. Juhlista tulee postaus myöhemmin, kun saan valokuvaajalta kuvat. Ilta oli täydellinen, olen vieläkin fiiliksissä 💖

Moni on kysynyt miltä nyt tuntuu, kun on päässyt 30 vuoden ikään. Olen antanut erilaisia vastauksia, mutta kun aloin miettiä kysymystä syvällisemmin, niin vastaus on että erilaiselta. Mielestäni 30 vuoden täyttäminen on merkittävä ”milestone”. En kuitenkaan sanoisi, että poden sen kummempaa kolmenkympin kriisiä. On silti täysin mahdollista, että se iskee vasta hetken päästä.

Muistan, kun täytin 20 vuotta. Silloin kuvittelin olevani aikuinen. Jälkikäteen mietittynä en kuitenkaan ollut kypsä enkä vastuullinen. Aikuinen ehkä iän puolesta, mutten henkisesti. Nyt 10 vuotta myöhemmin olen kasvanut henkisesti aivan älyttömästi, olen vastuullisempi, itsenäisempi ja kypsempi. Parikymppisen elämä ei enää houkuttele. En tosin ole vieläkään varma olenko aikuinen.

Merkittävin ero 20-vuotiaan minän ja nykyisen 30-vuotiaan minän välillä on ajatusmaailma. Ajattelen monista asioista eri tavalla kuin 10 vuotta sitten. En enää ihannoi samoja asioita kuin ennen. Olen saanut uusia kiinnostuksen kohteita. Olen myös saanut uusia luonteenpiirteitä. Tunnistan nykyään omat ajatukseni ja ne, joita on minulle aikoinaan syötetty jonkun muun toimesta. Arvomaailmani on mennyt uusiksi. Tunnen itseni paljon paremmin ja luulen, että vihdoinkin alan hahmottaa mitä oikeasti haluan elämältä.

Olin aina ajattelut, että 30-vuotiaana minulla olisi vakituinen työpaikka, olisin naimisissa, asuisin omassa talossa ja minulla olisi mahdollisesti yksi lapsi. Kaikilla muillakin on sellainen elämä tähän mennessä, eikö niin? (No ei edes ole.) Minun elämäni ei mennyt tätä reittiä ja on hetkiä, jolloin tunnen epäonnistuneeni.

Minulla on tällä hetkellä määräaikainen työ, vuokra-asunto ja ”lapsena” ainoastaan kissa. En ole naimisissa, en edes kihloissa. Olen silti sitä mieltä, että minulla on vielä aikaa toteuttaa nämä asiat, mikäli niin on tarkoitettu. Vaikkei elämä näytä siltä, miltä kuvittelin sen tähän mennessä näyttävän, on se tällä hetkellä parempaa kuin milloinkaan aiemmin. Väitän, että minulla on ikäisekseni paljon elämänkokemusta, enkä vaihtaisi siitä palaakaan pois. Tunnen joka päivä onnen ja ilon tunteita sekä kiitollisuutta. Osaan arvostaa erilaisia asioita.

Minulle on muodostunut myös uusia unelmia. Haaveilen omistavani oman pienen talon tai osakkeen Kreikasta. Olen vihdoinkin löytänyt alan, jolla haluan työskennellä ja realistinen ajatus unelma-ammatista on selkiintynyt. Haluan Manulle kaveriksi nahkakissan.

Olen tietoisesti päättänyt millaisia ihmisiä ja ihmissuhteita haluan elämääni. Ihmissuhteet ja niiden tila vaikuttavat omaan mielialaani ja hyvinvointiini merkittävästi. Elämässäni on kourallinen ihmisiä, joihin luotan ja joille jaan kaiken. Tiedän, että voin tukeutua heihin ja he nostavat minut, jos kaadun. Näistä ihmisistä aion pitää kynsin ja hampain kiinni.

Uusien ystävyyssuhteiden tai parisuhteiden luominen tulee vuosi vuodelta vaikeammaksi. Olen introvertti ja minun on vaikea rakentaa luottamusta. 30 vuoteen mahtuu liikaa pettymyksiä ja vaikeita kokemuksia, jotka väkisinkin vaikuttavat tuleviin ihmissuhteisiin.

Olen todella valikoiva siinä, kenet päästän lähelleni. Silloin tällöin kuitenkin joku onnistuu laskemaan suojamuurini ja uskallan näyttää uudelle ihmisille kuka minä todella olen. Näin on käynyt viimeksi tänä vuonna.

Vuoden 2019 lopussa totesin, että ensi vuoden on pakko olla parempi. Sen olisi pakko olla minun vuoteni, koska täytän 30 v. ja tulen varmasti muistamaan kyseisen vuoden.

Yksi on ainakin varmaa; vuosi 2020 jää kaikkien mieleen koronan takia. Mutta. Tämä vuosi on rehellisesti sanottuna ollut monellakin tapaa elämäni paras tähän mennessä. Tein tammikuun alussa unelmakartan tälle vuodelle. Katsoin karttaa tänään ja tajusin, että joka ikinen kohta unelmakartasta on totetunut. Kun tajusin tämän, vieri poskelleni pari kyyneltä – ilon kyyneliä. Mitä vielä ehtiikään tapahtua vuoden loppuun mennessä?

Haluaisin kuulla ajatuksia teiltä.

Muuttuiko ajatusmaailmasi, kun täytit 30 v.?

-Lilli

 

FOLLOW:  FACEBOOK / INSTAGRAM / BLOGLOVIN

Puheenaiheet Oma elämä Ystävät ja perhe Syvällistä