Keväinen tunnemyrsky

(Spring Love by Fiona Braendler, www.redbubble.com)

Päässäni on pyörinyt tänään kaksikin aihetta, joista halusin kirjoittaa tänne, mutta päätin jättää sen astetta syvällisemmän toiseen kertaan. Nyt keskityn kertomaan siitä vatsanpohjasta asti kouraisevasta tunteesta, joka kevätauringon herättämänä palaa kaukaa muistoistani. Se tuntemus herää aivan yhtäkkiä, sillä sen herättää jokin mielleyhtymä tai niiden joukkio. Kyse on alitajunnasta, muistin syvistä kerroksista, josta uinuvat muistikuvat äkkiä pomppaavat tietoisuuteeni. Tuo kaikki tapahtuu niin äkkiä, että se tuntemus pyyhkäisee ylitseni kuin jääkylmä hyökyaalto ja saa minut haukkomaan henkeä kuin hukkuva.

Kävelin tänään kotikaupunkini kaduilla, kun jotain tapahtui. Auringon valo ja lämpö kasvoillani, ilmassa tuntuva kevään tuoksu, autojen äänet ja pakokaasun haju… Yhtäkkiä tunsin sen saman jännittävän, mahaa kipristelevän, äärimmäistä hyvää oloa tuottavan tunteen, jonka tunsin joskus kauan sitten, kun heiluin vahvan ihastumisen ja rakastumisen rajalla, kun halusin viettää jokaisen sekunnin kiinni toisessa ihmisessä, kuunnella hänen ääntään, katsoa hänen silmiinsä… Se tuntemus palautti minut sadasosasekunnissa takaisin kauas nuoruuteeni. Tuo tunne iski minua kuin moukari ja veti melkein jalat altani!

Olivatpa taustalla sitten hormonit, lisääntyvä auringon valo tai mikä lie, niin tunteideni paluu menneisyyteen on tervetullut ilmiö. Se tuntuu kaiken tämän arjen, aherruksen ja tunneköyhän parisuhteen keskellä i h a n a l t a ! Ainakin tiedän, että syvällä sisälläni on vielä eläviä, voimakkaita , positiivisia tunteita. Intohimoa, ihastusta, rakkautta, elämänjanoa.