Olen ajautunut tilanteeseen, jossa minulla on kyllä kenkiä, mutta ne ovat lähestulkoon kaikki aikansa eläneitä eli ”so last season”, kärjet puhki tai korkolaput… Niin, missäs on korkolaput? Olen säilyttänyt vuosien varrella ostamiani kepeitä pikkukorkkareita, erilaisia, mutta poikkeuksetta mustia nilkkureita, kulahtaneita kangastennareita (mökkikengiksi nääs) ja söpöjä (& sössittyjä) sandaaleita vaatekaappini alahyllyllä iloisena sekamelskana. Eipä vääräoppinen säilytysmetodi […]

    Olen niin rakastunut tähän kappaleeseen! ♥ En muista milloin viimeksi olisin kuullut musiikkia, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan, keveydessään ja raikkaudessaan koskettaa minua näin syvältä sielustani. Kuunnellessani Solangea laitan silmäni kiinni ja alitajuntani palaa nanosekunnissa jonnekin menneeseen, nuoruusvuosiini, aurinkoisiin kesiin ja kauan sitten kadonneisiin ihastumisiin… Yhtäläisyysmerkit Madonnan varhaisempaan tuotantoon ovat olemassa, tunnustan. Se ei kuitenkaan […]

”Tulkoon vaan silmitön talvi, hyytyköön maa. Rakkauden riepuun me kietoudutaan. Tulkoon vaan silmitön talvi, järjetön sää. Meitä ei kylmetä routa ja jää.” Nuo sanat alkoivat soida päässäni heti tänä aamuna, kun katsoin lämpömittarista pakkaslukemia: -19 astetta Celsiusta! Hrrrrr… En ole normaalisti vilukissa, mutta nykyinen asuntomme on talvisin melko viileä ja vetoisa. Ikkunanpielten tiivistäminen on ollut […]

  ”Mistä tunnet pienen tontun? Punaisesta lakistansa harmahasta parrastansa hymystänsä lempeästä katseestansa veikeästä. Siitä tunnet pienen tontun.   Mistä löydät pienen tontun? Polulta taapertamasta tieltä tepastelemasta hämärissä huiskimasta lasten korvaan kuiskimasta. Sieltä löydät pienen tontun.”

Ulkona pyryttää lunta vaakatasossa ja maa, kaikki rakennukset ja puutkin ovat vihdoin valkoisia. Talvi, on sinua odotettukin! Pääni sisällä jomottaa, nenän limakalvot ovat turvonneet lähes umpeen ja oloni on hutera. Flunssa, sinua en kaivannut kyllä yhtään! Mutta huomenna se alkaa, odotus. On taas lupa innostua ja hössöttää, törsätä rahaa, tarkkailla tonttuja ja palata lapseksi jälleen. […]

Luin juuri NinaMarian kirjoituksen Työttömän tilityksiä, joka herätti myös minussa uinuvan sisäisen tiikerini.  NinaMaria on oikeassa siinä, että töitä ei ole PISTE. Tai onhan niitä, mutta ns. väärillä aloilla. Valitettavasti en ole lastentarhanopettaja, enkä sairaanhoitaja, sillä heille töitä tuntuisi riittävän työkkärin tarjontaa tutkiessa. Noistakin töistä osa, ellei jopa suurin osa, on osa- ja määräaikaisuuksia sekä […]

  Joulu tulee, eikö joku vielä tiennyt? Tänä vuonna olen ollut erityisen… Hyvä on. Olen ollut erityisen kireä, stressaantunut, ärtyisä, väsynyt, alakuloinen, inhottava, suoraan sanottuna sietämätön paskiainen! Mutta olen myös jaksanut nousta aamuisin, tehdä kotitöitä, olla lasten kanssa, kirjoittaa graduni loppuun, etsiä töitä, kirjoittaa blogia (!), käydä juoksemassa, vetää parisuhdekeskusteluja keittiössä, surffailla nettikaupoissa, katsoa elokuvia, […]

Edellisestä kirjoituksestani onkin vierähtänyt aikaa. Ehkä viimeviikkoinen tauti tyhjensi vatsani sisällön lisäksi myös pääni sisällön, sillä aina tähän aamuun saakka olen elellyt täysin sumussa, päivä kerrallaan ja pieniin, arkisiin asioihin keskittyen. Se taas ei välttämättä ole ollenkaan huono asia, päinvastoin. Olen saanut lomaa yliaktiivisilta ja ylianalysoivilta aivoiltani sekä ylimitoitetuilta huoliltani ja murheiltani. Kun pesee pyykkiä, […]

  Ilmeisesti maanantainen verbaalioksennukseni päätti materialisoitua ihan vain vittuillakseen. Koko perhe sairastui samana iltana salamannopeudella mahanpohjat ja suolenmutkat tyhjentävään vatsatautiin! Laattaa lensi asuntomme jokaisessa huoneessa pesuvateihin, muovipusseihin ja pitkin lattioita. Siinä mielessä yllä oleva kuva on erittäin harhaanjohtava ja turhan…hm…hillitty. Koko iltapäivän nukuimme, välillä heräsimme ja seinistä tukea haparoiden horjuimme hakemaan lasin vettä tai vissyä, […]

Nyt tulee sen verran kovemman luokan maanantaiangstausta, että jos olet vähääkään positiivisemmin ja/tai optimistisemmin elämään suhtautuvaa tyyppiä, niin jätä tämä teksti suosiolla väliin! Juuri nyt minusta tuntuu siltä, että vihaan elämääni. Vihaan kaikkea siinä. PALJON! Eniten vihaan itseäni, omaa saamattomuuttani, synkkyyttäni, masennustani, aivojani… Vihaan kyvyttömyyttäni olla ”normaali”, hyvinkäyttäytyvä ja peruspositiivinen (tai ainakin sellaista esittävä) aikuinen. […]