Ei mulla varsinaisesti mitään asiaa oo…

Vaikka kylläpäs oli olevinaan huhtikuussa, huhhuh!

Nyt on sitten pää tyhjänä, kun pitäisi alkaa kirjoittamaan eräänlaista portfoliota itsestä ja tähän asti eletystä elämästä. Pääsykoekirjakin on vielä kaukainen ajatus vain, sillä onhan tässä yli kuukausi aikaa…

Flunssakin oli ja meni… Ja tuli tänään takaisin! Kurkku on kuin täynnä kuivaa multaa, joka kutittaa ja saa yskimään. Nenästä valuu limaa aivan vääriin paikkoihin, kuten oikeaan korvakäytävään ja nieluun. (Säästyypähän nessut!)

Ulkona paistaa aurinko, mutta juoksemiset jäävät vain päiväunien asteelle. Tyydyn katselemaan kevättä likaisten ikkunoiden lävitse kuuma teemuki kourassa. Ja joo, pitäisi nuo ikkunatkin varmaan pian pestä…

Elämä on jotenkin pysähtynyt. Minua ei kaivata, eikä minulla ole kiire minnekään. Voin tehdä mitä haluan tai olla tekemättä mitään.

No… Jos nyt ensin juon tämän teen loppuun ja sitten laitan pyykkikoneen pyörimään.

(Edit. Poistin sivupalkista kuvani, koska se ärsytti.)