”Ennen-unia”

Tiedättehän ne unet, joita nähdään lähes poikkeuksetta aina ennen tulevaa matkaa, ekoja treffejä, suurta koetta, työhaastattelua, synnytystä ja niin edelleen?

Opintoni alkavat vasta (jo) 2. syyskuuta, mutta jännitys ja hermostus ovat hiipineet jo uniini. Viime yönä näin unta siitä, kuinka olin pienessä huoneessa muutaman muun ihmisen kanssa, jotka kaikki olivat selvästi itseäni nuorempia. He tilittivät opettajalle omaa ”vanhuuttaan”, sillä olivathan he jo yli 20-vuotiaita… Minua nauratti mokoma lapsellisuus ja pyörittelin päätäni. Sitten opettaja kysyi minun ikääni. Hymyni hyytyi. Jähmetyin. Kaikkien katseiden alla tunsin itseni yhtäkkiä hirvittävän vanhaksi ja naurettavaksi. Aloin hävetä itseäni ja tunsin olevani aivan väärässä paikassa…

Itse asiassa jännitys ja hermostus ovat vallanneet kaiken aikani, myös hereillä ollessa. Sydän tykyttää ainakin puolitoista kertaa nopeammin kuin tavallisesti ja kainalot puskevat stressihikeä. Olen todella innoissani uusien opintojeni alkamisesta, mutta kun samalla jänskättää niin pirusti! Olo on kuin pienellä eskarilaisella, joka odottaa ensimmäisen luokan ensimmäistä koulupäivää, siis sitä ihan oikean koulun alkamista.

Vaikka päivisin yritänkin keksiä muuta tekemistä ja ajateltavaa, niin viimeistään yöllä kontrollini pettää. Tiedän siis, että ainakin seuraavanlaisia surkuhupaisia ohjelmia on vielä tulossa ”univisiostani”:

…yritän saada lapset pukemaan, ulos ovesta ja päiväkotiin, vaikka minun olisi oltava jo 10 minuutin päästä oppitunnilla…

…pakkaan laukkuani ja samalla vilkuilen paniikissa kelloa ja etsin puuttuvaa kirjaa ja katson taas kelloa ja aikaa on enää viisi minuuttia ja APUA!…

…yritän ehtiä bussiin, joka kuitenkin lähtee juuri nenäni edestä jättäen minut epätoivoisena tuijottamaan perävaloja…

…myöhästyn todella, todella tärkeästä tentistä…

…syön opiskelijaruokalassa, mutta huomaan yhtäkkiä olevani siellä täysin yksin, koska olen myöhästynyt oppitunnilta…

…joku opettaja sanoo minulle päin naamaa, että olen liian vanha kyseiseen opinahjoon ja hänen on valitettavasti erotettava minut…

Tällaiset ”ennen-unet” ovat meidän ihmisten tapa valmistautua tulevaan. Käymme mielessämme läpi erilaisia ”kauhuskenaarioita”, joihin keksimme etukäteen erilaisia ratkaisuja, jotta tositilanteen tullen osaisimme toimia oikein. Ymmärrettävää ja normaalia, mutta niin pirun ärsyttävää!

 

suhteet oma-elama hopsoa opiskelu