Kaikki on perseestä

Mikäli päiväsi on alkanut hyvin, etkä halua pilata sitä, niin jätä lukeminen suosiolla tähän.

Minun päivässäni ei nimittäin ole mitään hyvää, päinvastoin. Kaikki on tänään perseestä, KAIKKI!

Ensimmäiseksi nukuin aamulla pommiin, sillä kännykästäni oli mennyt yöllä virta (illalla sitä kyllä oli jäljellä vielä vaikka kuinka?!), eikä herätys siis toiminut. Olihan minulla ns. tavallinenkin herätyskello, joka soi pari minuuttia aikaisemmin, mutta sen napsaisin tottuneesti kiinni…

Mieheni oli heti aamusta äkäinen kuin ampiainen. En tiedä miksi. Joka tapauskessa hän purki kaiken ärtymyksensä minuun, joten toivotin hänelle töihin lähtiessäni mukavaa päivää toteamalla ”Haista pitkä paska!”.

Koska tulin töihin vasta kymmeneltä, niin olin tietenkin missannut jo klo 9 alkaneen viikkopalaverin. Eipä niillä kokouksilla niin väliä, kun käsiteltävät asiat harvoin koskettivat minua tai töitäni millään tavalla. Ohjaajani kuitenkin tuli sanomaan, että juuri tänään (niinpä tietysti!) paikalla olisi ollut kaksi henkilöä, jotka minun olisi ollut ehdottomasti hyvä tavata. Niinpä niin.

Olen näköjään unohtanut eväätkin kotiin, joten sen sijaan, että söisin kahvihuoneessa istunkin tässä koneella ja järsin paremman puutteessa kynsinauhojani.

Olen muutenkin helvetin happamalla tuulella. Syynä ovat lienee liian vähäiset yöunet ja lähestyvä PMS. Kun ulkona on edelleen pilvistä, niin mistäpä sitä piristystä elämään repisi?!

Lisäketutusta aiheuttaa myös se, etten pääse taaskaan Ruisrockiin, vaikka olen sitä jo kuusi vuotta yrittänyt. Jälleen kerran rahaa ei ole, vaikka olin jo valmis jättämään erään laskun maksamatta ja vaihtamaan sen festareiden päivälippuun, mutta eipä ole seuraakaan. Mieheni nimittäin perui lähtönsä ja menee mieluummin töihin (tässä taloudellisessa katastrofissa ihan ymmärrettävä ratkaisu). Olen kysellyt muutamaa kaveria seurakseni, mutta yksi ei vastaa sähköpostiin, toisen kanssa ei natsaa musiikkimaut ja kolmas on vetänyt herneen nenään, eikä ilmeisesti halua nähdä minua koko kesänä. Hienoa.

Tänään on työhöni liittyvä tärkeä palaveri klo 14, mutta juuri nyt tuntuu siltä, että mieleni tekisi mennä ulos, vaipua nurmikolle ja vain olla. EVVK joku samperin palaveri!

Nyt kun voisi mennä maailmaa piiloon, käpertyä rullalle pähkinäsuklaalevy seurana ja haistattaa paskat kaikelle… Mutta kun en voi, ja se jos mikä on niin perseestä!