Kevyesti uuteen vuoteen

Jotain menin sentään lupaamaan eilisen postaukseni lisäksi. Päätin nimittäin olla herkkulakossa tästä päivästä lähtien ainakin helmikuun loppuun saakka. Söin joulun aikaan niin paljon suklaata, että pelkkä ajatus siitä ruskeasta töhnästä saa minut voimaan pahoin! Pieni herkkupaasto tekee siis vain hyvää. Toki taustalla on myös ajatus yleisemminkin ruokavalion keventämisestä ja toivottavasti sitä myötä myös vartalon keventymisestä, miksipä sitä kieltämään.

Kevyempää otetta tähän alkavaan vuoteen lisäävät myös uudelleen aloittamani juoksulenkit. Koko syksyn parantelin jalkaani sääressä olleen rasitusmurtuman takia, mutta nyt olen tehnyt paluun poluille. Jalka kestää ja intoa piisaa. Kun lumi ja jääkään eivät ole esteenä, niin mikäs tässä on lenkkeillessä tammikuisessa ta… syyssäässä?!

Webstagramista bongaamani nuoren ihastukseni treeniselfie, jossa hän esitteli sixpackiaan (huhhuh!) sai minut myös päättämään, että ”tarttis tehdä jottain” tälle pullahtaneelle keskivartalolle ja löllähtäneelle takamukselle. Tuskin minusta missiä koskaan tulee, mutta aivan varmasti muutama kilo voisi vielä tipahtaa ja kroppa hieman timmiytyä… Yritän kuitenkin pitää tuota mainitsemaani treeniselfietä enemmänkin vain inspiraationa (ja päiväunikuvastona) kuin kehotuksena yrittää muuttua jälleen teiniksi, laihtua 20 kiloa ja herätä joku aamu yllättäen Jennifer Lopezin kasvoilla varustettuna. 😉

Kevyempi ja vauhdikkaampi vuodenalku tulossa siis, toivottavasti.

 

 

suhteet oma-elama liikunta ajattelin-tanaan