Köyhä, satsaa laatuun!

Tiedättehän sanonnan, että ”köyhän ei kannata ostaa halpaa”? Olen aina vihannut tuota lausetta, koska se ei kohtaa arkipäivän realiteettien kanssa, mutta on silti valitettavasti totta.

Halpa voi olla joskus hyvää, mutta tässäkin tapauksessa poikkeus vahvistaa jälleen säännön: Laatu ja hinta ovat erottamaton parivaljakko! Jos haluaa laadukkaampaa ja kestävämpää, niin siitä on oltava valmis maksamaan enemmän. Toki tämäkin fakta on alkanut nykyisen yliahneen markkinatalouden myötä horjua, eikä laatumerkki jos toinenkaan enää entisenlaisesti takaa pitkää käyttöikää. Mutta pienistä kriiseistä huolimatta laatu ja hinta ovat ja pysyvät yhdessä!

price-vs-quality.jpg

Mutta entäpä jos köyhällä ei yksinkertaisesti ole varaa satsata laatuun? Entäpä, jos ne halvimmat vaihtoehdot ovat todella niitä ainoita vaihtoehtoja? Kun vähävarainen tarvitsee vaatteita, kenkiä, astioita, kännykän tai elektronisia kodinvimpaimia, niin se mitä ensimmäisenä katsotaan ei ole merkki, ei valmistusmateriaali tai -maa, vaan hintalappu! Toki vähälläkin rahalla voi tehdä valintoja ja ostaa huonoista vaihtoehdoista niitä vähiten huonoja, mutta mitä enemmän rahaa on käytössä, sitä laajempi valikoima vaihtoehtoja on tarjolla.

Ikävä kyllä, köyhä joutuu usein ostamaan niitä eettisesti ja ekologisesti, joskus jopa terveyden kannalta arveluttavia tuotteita. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä ostamaan luomua tai suosimaan suomalaista käsityötä. Usein halvalla saa vieläpä määrällisesti enemmän huonoa kuin kalliilla hyvää. Einesruuat, pikaruokalat, halpavaatteiden, -kenkien ja -tilpehöörin täyttämät ketjuliikkeet menestyvät juuri siksi, että ne antavat laihallekin kukkarolle kassikaupalla vastinetta.

Olen omassa elämässäni tehnyt näihin päiviin saakka ostoksia lähestulkoon pelkän hintalapun perusteella. Nyt, kun rahaa on käytössä todella vähän, olen alkanut miettiä olisiko tutusta sanonnasta sittenkin ohjenuoraksi myös minulle ja perheelleni? Viimeinen pisara oli lopulta eräs harmittava ostos, jonka tein eräästä nimeltämainitsemattomasta ketjuliikkeestä. Ostin nimittäin viime syksynä keinonahkaiset kengät,  joihin olin kovasti ihastunut, sillä kerrankin olin löytänyt halvalla hyvännäköistä ja ilmeisen laadukastakin! Sitten toisesta kengästä hajosi vetoketju noin kuukauden käytön jälkeen. Suutari veloitti korjaustyöstä 20 euroa, joka oli 2/3 kenkien alkuperäisestä hinnasta. AUTS! Ajattelin kenkien kuitenkin kestävän loppusyksyn, mutta kolmisen viikkoa myöhemmin hajosi vetoketju toisesta kengästä. Sanomattakin selvää, että en enää mennyt suutarille. Kiukkuisena ja pettyneenä tein päätöksen, etten enää ostaisi vastaavanlaista sontaa! Kun tuli aika hankkia talvijalkineet, niin ostin suosiolla hintavammat, aitonahkaiset merkkikengät. Samaan ratkaisuun päädyin talvitakin kohdalla, enkä kadu kumpaakaan ostosta yhtään.

Köyhän pelastus (minunkin!) on onneksi tänä päivänä osamaksumahdollisuus! Jos tulot eivät ole suurensuuret, mutta kuitenkin säännölliset, niin pienempi summa kuukaudessa on taatusti mukavampi ja mahdollisempi vaihtoehto kuin iso summa kertarysäyksellä. Jos vielä satsaa laadun lisäksi ajattomuuteen, eikä sorru hetkellisiin muotivillityksiin ja trendipelleilyihin, niin hintavampikin ostos on jo erittäin järkevä teko. (Ymmärrän kyllä, että raja se tulee toki vastaan osamaksuissakin, sillä kovin montaa kuukausierää ei pienituloinen pysty maksamaan kerralla.) Talvikenkäni olen jo maksanut, mutta talvitakista on vielä kaksi kuukausierää maksamatta. Asia ei kuitenkaan harmita yhtään, sillä tiedän pärjääväni molemmilla vielä monta tulevaa talvea. Lisäksi mieltäni lämmittää ajatus siitä, että kumpaakaan tuotetta ei ole tehty pienin käsin jossakin hämärässä hikipajassa.

tumblr_lrix3pnppo1qa2j8co1_500.jpeg

Tästä lähtien, aina kun mahdollista, pyrin panostamaan laatuun. Haluan eettisempää, ekologisempaa, kestävämpää niin laadullisesti kuin ajallisestikin. Sanon EI eineksille, (useimmille) halparäteille, kaikenmaailman muovitilpehöörille ja alihintaisille lastulevyhuonekaluille!

Itse asiassa koko vanha sanonta olisi hyvä päivittää 2000-luvulle:

”Kenenkään ei kannata ostaa halpaa!” !!!

(Ja jos ei ole varaa, ei kannata ostaa ollenkaan.)

(Alempi kuva täältä)

tyo-ja-raha raha