Upeat kuvat ovat taiteellisen lapseni aikaansaannoksia. Hän piirtää päivittäin kymmeniä piirustuksia, joita pursuilee pinoittain jokaisella asuntomme tasolla, oli kyseessä sitten tuoli, pöytä, lattia tai hylly. Tulevaa arkistointiurakkaa helpottaakseni olen päättänyt kuvata suurimman osan piirustuksia ja tallentaa ne digimuodossa tilaa säästääkseni, mutta upeimmat teokset (kuten yllä) säilytän toki myös alkuperäisinä.

Alunperin minun pitikin kirjoittaa lapseni tuotteliaasta taipumuksesta, mutta tuota kuvakollaasia tuijotellessani huomasin, että eihän siinä olekaan pelkästään Puh ystävineen, vaan oma perheeni!

Puolisoni on luonteeltaan kuin ilmetty Puh; varsin hyväntahtoinen ja rauhallinen syöppö (josta huolimatta hän ei muistuta ulkoisesti tätä leppoisaa nallea…vielä!)

Tämä taiteellinen lapseni on herkkä ja herttainen kuin Nasu; kumpikaan ei tekisi pahaa kärpäsellekään! Vaaleanpunainen värikin yhdistää näitä kahta pikkuista söpöläistä.

Toinen lapseni on vauhdikas, villi ja kekseliäs (mitä älynväläyksiä!) kuin Tiikeri! Sylkeä roiskuttava suhu-S on myös molemmille tyypillinen piirre.

Ja minä… Jep, olen kuin ilmetty Kani! Äreä, kireä, käskyttävä, pilkuntarkka… Siis täysin sietämätön porkkananpurija! Jossakin tuon kaiken säntillisen perfektionismin takana on kuitenkin lämmin sydän. Luulisin.

Ehkäpä nämä neljä Puolenhehtaarin metsän hahmoa ovat taiteellisen lapseni lempihahmoja juuri siksi, että ne muistuttavat häntä alitajuisesti jostakin hyvin tutusta, läheisestä ja rakkaasta?!