Pakotettua positiivisuutta II
(kuva)
Jatkan eilisellä linjalla eli ajattelen tietoisesti paljon positiivisia ajatuksia. Pakotan siis itseni hymyilemään edes vähän, vaikka väkisin. Takana on hieman paremmin ja pidempään nukuttu yö, vatsassa on herkkuaamiainen, jälkikasvu leikkii rauhallisesti ja sovussa keskenään, ja ulkonakin on jälleen poutaisen lämmin kesäsää. Ja nythän on siis virallisestikin kesän ensimmäinen päivä!
(kuva)
Mitäs muuta positiivista löytäisinkään tästä päivästä?
– Lapseni löysi suustaan ensimmäisen heiluvan maitohampaan…
– Olen lukenut AMK:n pääsykoekirjan jo kahteen kertaan ja tieto on varsin perusteellisesti omaksuttuna pääkopassani…
– Taidan tehdä tänään pitkän juoksulenkin ja jumpata päälle…
– Tänään grillataan…
– Illalla koittaa perheen yhteinen leffahetki ”Nemoa etsimässä” parissa, kera poppareiden (tietenkin!)…
Että ei muuta kuin irvi… hymyilemään ällöpöllöpositiivisesti peilin eteen! Very niiiiiice!
(kuva)