Tag: lapset

Little Piece of Universe

Blogitauolla tapahtui jotain

Tarkoitukseni ei ollut pitää blogitaukoa, mutta jotenkin kirjoittaminen on viime päivinä vain jäänyt milloin väsymyksestä, milloin ajan puutteesta johtuen. Joinakin päivinä pääni on tuntunut totaalisen tyhjältä, täysin ajatuksettomalta ja lähes tunteettomalta. Kyllä elämässäni silti on kuluneiden päivien aikana tapahtunut kaikenlaista. Aloitin työharjoittelun. Vaikka takana on vasta muutama päivä, niin silti tunnen olevani aivan oikeassa paikassa. […]

Little Piece of Universe

Se fiilis, kun ei oikein tiedä miltä tuntuu

Talvi tuli sitten kumminkin. Minä tosin olin jo asennoitunut ikuisesti jatkuvaan syksyyn, joka toiveideni mukaan olisi pian vaihtunut jo kevääksi… Ei siinä mitään, lumi valaisee mukavasti. Eilinen juoksulenkki vastasataneessa lumessa ja pienessä pakkasessa tuntui sujuvan paremmin kuin hyvin! Se nuori ihastukseni ei sittenkään häipynyt mihinkään. Yritin kyllä unohtaa hänet, mutta kyseinen nuori mies ei kunnioittanutkaan […]

Little Piece of Universe

Vuoden ensimmäinen (ja viimeinen) tunnustus

”Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan…” ja myös tämän rouvan elämään. Ei tosin hirveän jouluiselta tunnu, kun katselee ikkunasta ulos. Nurmi helottaa vihreänä ja aurinko paistaa puiden takaa. Onneksi edes ikkunan edessä nököttävä kynttelikkö muistuttaa parhaillaan elettävän vuoden kulkevan loppuaan kohti. Mietin pitkään, että onko minulla mitään sanottavaa tällä(kään) kertaa, mutta päätin kuitenkin rikkoa […]

Annos itsekkyyttä (ja popcorneja) lääkkeeksi

Annos itsekkyyttä (ja popcorneja) lääkkeeksi

Lapset menivät eilen yöksi isovanhemmilleen. Olimme sopineet mieheni kanssa kahdesta yöstä, mutta hän oli luvannut lapsille hakea nämä kotiin jo tänään. Asia tuli minulle täysin yllätyksenä, sillä olin jo mielessäni suunnitellut päivän ohjelman: ensin siivoan, sitten käymme kaupassa, teemme herkkuruokaa ja katsomme loppuillan leffoja poppareiden ja muiden asiaankuuluvien herkkujen kera. Petyin ja hieman suutahdinkin, koska […]

Silmät kiinni, sidottuna seison keskellä risteystä

Silmät kiinni, sidottuna seison keskellä risteystä

(kuva) Joka päivä tuntuu siltä, että käsieni ympärillä puristaa näkymätön köysi, joka hiertää ihoani vereslihalle. En tiedä kuka köyden toista päätä pitelee, mutta se jokin liikuttelee käsiäni kuin heiveröistä marionettia, riepotellen sinne tänne, pitäen käteni alati liikkeellä. Vasta yön tullen liike lakkaa ja saan käteni hetkeksi itselleni. Tuskin pystyn liikuttamaan särkeviä, voimattomia sormiani, joiden huomaan […]