Tag: masennus

”Positiivisia asioita tapahtuu positiivisille ihmisille.” No, tuota… (perspective) Tunnen ihan omasta lähipiiristäni useammankin ärripurrin kestovalittajan, jotka katsovat tätä elämää ja koko sinistä palloa todella ankeasta näkövinkkelistä. Siitä huolimatta näille hannuhanhille on siunaantunut seurustelusuhteita, elämänkumppaneita, lapsia, unelmaduuneja, taloja… Positiivisia asioita siis tapahtuu myös negatiivisille ihmisille, vaikka he itse eivät sitä tosin tajuakaan, vaan jatkavat ainaista valitusvirttään. […]

En kirjoittanut eilen mitään, koska oli aprillipäivä; en olisi nimittäin itsekään ottanut kaikkea tekstiäni todesta! Tänään on sen sijaan jo toinen päivä huhtikuuta, tiistai, arkipäivä. Ulkona pitäisi olla kevät, mutta oikeasti siellä on lunta, jäätä ja viileä tuuli. Viime päivät olin suklaan ja kuntoilun yhteisvaikutuksesta endorfiinisen euforisessa olotilassa, vaikka jälkikasvuni tekikin kaikkensa saadakseen minut takaisin […]

Aika legendaarinen kysymys, eikö? Mieleen nousee välittömästi kuva hikeä ja räkää valuvasta urheilijasta, jonka punaiseen naamaan työntyy mikrofoni… Nyt tosin on kyse vähän toisesta asiasta, nimittäin mindfulnessista. Se tunnetaan myös suomenkielisellä nimellä ”hyväksyvä tietoinen läsnäolo”, mutta itse puhuisin lisäksi ”välittämättömyydestä”. En ole kovinkaan paljon lukenut kyseisestä aiheesta (en siis todellakaan ole asiantuntija!), mutta keskustelin reilu […]

Voiko tuota enää paremmin sanoa?! En jaksa tätä jatkuvaa ”päiväni murmelina”-meininkiä, jossa jokainen päivä on kuin kopio edellisestä, paitsi että happamuusasteeni kasvaa päivä päivältä. En jaksa herätä joka aamu ennen kahdeksaa, auttaa lapsia pukemaan, antaa heille aamupalaa (AINA muroja!), hoputtaa pukemaan ulkovaatteita, lähestulkoon taluttaa päiväkotiin, riisua heidät, kävellä takaisin kotiin, tehdä aamupalaa, istua tietokoneelle ja […]

Tiedän miltä tuntuu seisoa tyhjän edessä. Hengitys on pinnallista ja se sattuu rintakehään. Pää tuntuu raskaalta, vaikka se on ajatuksia vailla. Olo on lamaantunut. Et näe mitään, sillä edessäsi ei ole mitään. Tuska lyö niin lujaa, että tuntuu kuin se musertaisi sinut lattiaan. Aika lähes pysähtyy. Jokainen sekunti kestää ikuisuuden. ***** On hyviä päiviä ja […]

Olen usein miettinyt huomaavatko muut, että olen masentunut? En pukeudu pelkkään mustaan, vaikka harmaaseen sitäkin useammin. Silmissäni ei asu loputon suru ja epätoivo, ja välillä nauran niin että mahaan sattuu. Ruokahaluni ailahtelee vain vähän, joten en ole nääntyneen tai suruunsa ahmineen näköinen. Jaksan jutella, enkä vetäydy hiljaisimpaan nurkkaan tuijottamaan tyhjyyteen. Valvon myöhään ja nukun vain […]

Nyt se on todistetusti totta: Olen elänyt elämäni aivan väärin, tehnyt vääriä valintoja, tehnyt asioita väärässä järjestyksessä… Ja minä kun luulin, ettei ole yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa elää tämän pallon päällä. Luulin, että voisin tehdä elämästäni itseni näköisen, erilaisen, jopa ainutlaatuisen. Halusin elää omalla tavallani. Se ei vain valitettavasti taida olla tässä yhteiskunnassa mahdollista, […]

Ulkopuolisten silmin elämäni on tällaista: kumppani ja lapset, koti, korkea koulutus, harrastuksia, hoikkuutta ja terveyttä… Lähestulkoon kadehdittavaa! Valitettavasti kaiken pintakiillon alla totuus ei voisi olla enää enempää toisenlainen. Kotini on ahdas, sotkuinen, epäviihtyisä ja muun perheen kotona ollessa sallitut desibelirajat ylittävän meluisa. Päivät olen yksin, sillä olen työtön. Juoksuharrastuksestani huolimatta pienet krempat vaivaavat. Henkisesti olen […]