Tag: Opiskelu

”Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan…” ja myös tämän rouvan elämään. Ei tosin hirveän jouluiselta tunnu, kun katselee ikkunasta ulos. Nurmi helottaa vihreänä ja aurinko paistaa puiden takaa. Onneksi edes ikkunan edessä nököttävä kynttelikkö muistuttaa parhaillaan elettävän vuoden kulkevan loppuaan kohti. Mietin pitkään, että onko minulla mitään sanottavaa tällä(kään) kertaa, mutta päätin kuitenkin rikkoa […]

SE vaani salakavalasti nurkan takana ja odotti vain otollista hetkeä. SE tiesi, että tilaisuus koittaisi pian, sillä merkit olivat selvät. Uhri lähestyi lähestymistään, kunnes SE oli kynnenhipaisun päässä. Tajuamatta mitä tapahtui, uhri sai SEN kimppuunsa. SE tuli iholle, tunkeutui vatsaan, päähän, rintakehään… SE tunkeutui uniin ja jokaiseen ajatukseen. SE otti uhrin täydellisesti valtaansa. Ajattelin, että […]

Edellinen postaukseni on kolmen viikon takaa. Sen jälkeen on tapahtunut kaikenlaista, joten en selittele sen enempää pitkää blogitaukoani. Tunnustan tosin, että vähän aikaa sitten ajattelin pistää kokonaan luukut kiinni, pillit pussiin, hanskat tiskiin ja niin edelleen. Tallensin jopa (omasta mielestäni) säilyttämisen arvoiset postauksenikin, jotta voisin sulkea Lilyn ovet lopullisesti perässäni. Vaan ajatuksen tasolle jäi tuo […]

Tänään on viimeinen päiväni virallisesti työttömänä, jei! Ilman työtähän olen siis tästäkin eteenpäin, ainakin jonkin aikaa, mutta virallisesti minusta tulee heti huomisesta alkaen päätoiminen opiskelija. Olen siis tietyllä tavalla uuden alun kynnyksellä. Olo on yhtä aikaa jännittynyt, innostunut ja äärimmäisen hermostunut. Eräs sukulaiseni kysyi minulta kesällä, että jos saisin valita, niin menisinkö mieluummin uudelleen opiskelemaan […]

Tilanne on sietämätön! Mieheni on ollut elokuun alusta lähtien lomautettuna ja on juossut TE-keskuksen ja Kelan väliä nonstoppina. Itse odotan sydän kurkkuuni juuttuneena tietoa TE-keskukselta, että antavatko he minulle armoa ja mahdollisuuden aloittaa opintoni työttömyysetuudella (siis työmarkkinatuella) tuettuna. Kummallakaan meistä ei ole senttiäkään rahaa ja asuntomme vastike on maksamatta. Ei paljon naurata. Mieheni ei tiennyt […]

Olen ollut heinäkuun puolivälin jälkeen melkoisen hyväntuulinen. Olen ikään kuin ”unohtanut” olla masentunut. Ehkä mielen keventyminen johtui kesästä, auringosta ja ihan vain rentoutumisesta laiturin nokassa? Keskityin elämään päivä kerrallaan, nauttimaan hetkestä siinä ja silloin. Tärkeintä oli vain oleminen, hengittäminen, hömppäkirja ja lasten kanssa uiminen, juoksulenkki metsässä, paljain jaloin kävely takapihan ruohikolla… Vaan on tässä kaikessa […]

Sain äskettäin mielenkiintoista postia ainaisten laskujen sijaan. Avasin ison kirjekuoren vapisevin käsin ja sydän kurkussa tykyttäen. Silmiini osuivat seuraavat sanat: ”Arvoisa hakija, Onneksi olkoon! Sinut on valittu opiskelijaksi […] koulutusyksikköön […] koulutusohjelmaan…” Jalkani lähes pettivät alta ja rojahdin sohvalle täysin tyrmistyneenä. Hetken verran pyörrytti ja korvissa suhisi, mutta sitten tajusin… Sain opiskelupaikan, jonka halusin! Jo […]

Heräsin aamulla jo kello kuusi, menin suihkuun, puin päälle, keitin kupin teetä ja ajattelin nopeasti vielä tarkistaa, että onhan minulla kaikki vaadittava mukanani ennen lähtöä pääsykokeeseen… No ei ollut! Olin unohtanut täysin kirjoittaa peruskoulun jälkeisen opintohistoriani ja tulostaa sen eilisellä reissullani erääseen kopio- ja tulostusliikkeeseen. Voi helevetti! Tartuin äkkiä mustekynään, kaivoin jostakin puoliksi ruttuisen A4-arkin […]

(kuva) ”Eilen oli eilen ja nyt on nyt, on tukka päästä lähtenyt…” No, ei onneksi kuitenkaan, mutta harmaita on jo alkanut löytyä seasta. Eilinen postaukseni liittyi niihin voimakkaisiin ketutuksen tunteisiin, joita puolisoni aiemmat sähläämiset vieläkin aiheuttavat. Konkreettisia jälkiseuraamuksiakin on yhä, sillä perintätoimisto muisti minua vielä kahdella kirjeellä ja pyysi maksamaan perintäkuluja, muistutusmaksuja, korkoja ja koronkorkoja. […]

Entä jos en saakaan opiskelupaikkaa ensi syksyksi ja työttömyyteni vain jatkuu? Entä jos ahkerasta yrittämisestä huolimatta en edelleenkään pääse yhteenkään työhaastatteluun? Entä jos edessä on toinenkin taloudellisesti epävarma, ankea ja yksinäinen talvi? Entä jos en jaksakaan tätä kaikkea enää yhtään enempää? Ironista, suorastaan tragikoomista, miten ajatukseni ja tunteeni vaihtelevat päivästä ja viikosta toiseen. Vielä alkuviikosta […]