Pakotettua positiivisuutta
Yksin, neljän seinän sisällä ja vailla kummempaa tekemistä. Ei ihme, että ahdistaa, kun on aikaa ajatella, analysoida ja ihmetellä. Muuta ei olekaan kuin aikaa, ja se turhauttaa. Mitä toimettomampi ja turhautuneempi olen, sitä kyynisemmäksi ja happamammaksi muutun. Puolisoni kahden viikon sairausloma sai hänet marisemaan, kuinka tylsää on palata takaisin työhön. Totesin, että olisi onnellinen, kun […]