Tag: yksinäisyys

”Miten ihmeessä mun elämä on ajautunut tähän jamaan?” Tuota kysymystä on tullut pohdittua paljon, enkä ole löytänyt siihen tyhjentävää vastausta. Syytä on minussa, syytä on miehessäni, syytä on yhteiskunnassamme, syytä on ajassa, jossa elämme… Niin kai. Onko lopultakaan väliä sillä miten tähän tilanteeseen on päädytty, kun tässä kerran jo ollaan? Veljeni on löytänyt itselleen uuden […]

Tästä kirjoituksesta inspiroituneena päädyin pohtimaan omaa ”thirtysomething” elämääni. Lisämausteensa analysointiin tuovat rintakehääni puristava ahdistus, silmäkulmissani ulospääsyä odotteleva, kirvelevä itku, sydämeni sykettä nostava stressi ja päätäni särkevä patoutuva viha. Ai niin, ja vielä se seikka, että tunnen itseni jälleen (tai yhä) todella yksinäiseksi ja syrjityksi. (Jos tässä vaiheessa alkaa ahdistaa ja vituttaa, niin suosittelen, ettet lue […]

Sosiaalinen elämäni rajoittuu tätä nykyä pitkälti Facebookiin. Toki tapaan opiskelukavereitani ihan livenäkin, mutta lähinnä koulussa, en vapaa-ajalla. Ystäviä minulla on aina ollut vähän ja he kaikki asuvat muualla. Olen siis melko yksinäinen, vaikka ympärilläni onkin perhe ja virtuaalinen sosiaalinen verkosto. Facebook on siis jo pitkään ollut yksinäisten hetkieni pelastus, kun olen käynyt katsomassa ”kavereitteni” tyhjänpäiväisiä […]

Viime päivinä minulla on ollut hyvin voimakas tunne siitä, että en kuulu tänne enää, mihinkään. En Lilyyn, en perheeseeni, en kotipaikkakunnalleni, en tähän maailmaan. Tuo tunne on syvästi ahdistava ja lamaannuttava. Pahimmalta tuntuu se, ettei sitä tunnetta pääse eroon edes nukkuessaan, vaan se tulee uniinkin. Koko oleminen on muuttunut sietämättömäksi kiemurteluksi, kun tuntuu siltä, että […]

Ulkopuolisten silmin elämäni on tällaista: kumppani ja lapset, koti, korkea koulutus, harrastuksia, hoikkuutta ja terveyttä… Lähestulkoon kadehdittavaa! Valitettavasti kaiken pintakiillon alla totuus ei voisi olla enää enempää toisenlainen. Kotini on ahdas, sotkuinen, epäviihtyisä ja muun perheen kotona ollessa sallitut desibelirajat ylittävän meluisa. Päivät olen yksin, sillä olen työtön. Juoksuharrastuksestani huolimatta pienet krempat vaivaavat. Henkisesti olen […]