Underberg ja Himeville – Underberg and Himeville

Asumme siis Himevillen kylässä, joka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä isommasta naapuristaan eli Underbergistä. Garth on paikallisen eläisuojeluyhdistyksen (SPCA) eläinsuojeluvalvoja. Kotimme on SPCA:n kiinteistön yhteydessä; tontilla on tiloja niin löytöeläimille, huostaanotetuille kuin tilapäistä hoitoa tarvitsevillekin.

Underberg ja Himeville sijaitsevat majesteettisen Lohikäärmevuoriston juurella, ja tämä uKhahlamba-Drakensbergin alue on muuten Unescon maailmanperintökohde. Talomme ikkunastakin avautuu näkymä, jossa vuoret siintävät taustalla. Maisemat ovat henkeäsalpaavan upeita, ja villi luonto on aivan nurkan takana. Toisaalta ihmisen jäljet näkyvät selvästi täälläkin; roskaaminen on yleinen tapa, eikä jätteiden lajittelusta valitettavasti ole tietoakaan. Minä pedantti jätteiden lajittelija olinkin kovan paikan edessä, kun ei kerta kaikkiaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin tunkea kaikki samaan astiaan. Toivon saavani jossain vaiheessa edes kompostin.

Tämä on tyypillistä eteläafrikkalaista maanviljelysseutua. Erityisesti viljellään maissia ja kasvatetaan karjaa. Alue on tunnettu myös taimenistaan, joita tullaan kalastamaan kaukaakin, ja turismi onkin toinen tärkeä elinkeino maatalouden ohella. Yllättävää kyllä, tätä kalaa ei niin vain löydykään täkäläisistä kaupoista. Onnistuin saamaan sitä kylmäsavustettuna yhdestä paikasta, ja olihan se herkullista!

Silmiinpistävää on erilaisten majoituspalveluiden runsas tarjonta. B&B-majoitusta tarjoaa lähes jokainen koti, ja myös ravintoloita ja kahviloita on yllättävän monta näin pienelle kaupungille. Täällä on muutama kiva pikku putiikki, joissa on tarjolla esim. sisustustavaraa, matkamuistoja ja lähellä tuotettuja tai jalostettuja herkkuja. Vuosittain täällä järjestetään  myös Splashy Fen -niminen iso musiikkitapahtuma ja Sani2C-maastopyöräilykilpailu sekä hevospooloturnaus.

Asukkaita täällä on noin 3 000, pääasiassa mustia, valkoisia on alle 20 %. Pääkielet alueella ovat zulu ja englanti. Valkoisten talot ovat aitojen ja porttien takana, ja yleensä vielä vartiointiliikkeen turvaamia. En ole tuntenut oloani turvattomaksi, mutta ei ole suositeltavaa lähteä haahuilemaan yksinään ulos illan tullen. Päiväsaikaan normaali varovaisuus riittää, mutta tietyille aluelle ei siltikään ole viisasta mennä.

Talot on rakennettu pääasiassa tiilistä ja rapattu. Puiset ovat harvinaisia. Joissakin on olkikatto, mutta yleensä käytetään peltiä tai tiiliä. Mitään suomalaiseen verrattavaa varustautumista kylmään kauteen ei ole. Meillä on kaasutakka, joka kyllä lämmittää pienen talon ihan mukavasti. Talvisaikaan aamulla herätessä on tosin aika vilpoisaa. Aurinko alkaa kuitenkin lämmittää nopeasti talvellakin, ja päivällä onkin sitten helposti parikymmentä astetta. Mustien asumukset ovat keskimäärin todella alkeellisia. Varsinkin kaukana maaseudulla eletään hyvin vaatimattomasti. 

Liikenne on oma lukunsa. Tiet kulkevat ajoittain vuoristossa, ja mutkia ja pudotuksia piisaa. Maaseudulla ei oikein voi teistä edes puhua, melkoista rytyyttämistä niillä ajaminen. Täällä pitää ajaa valppaana joka hetki, koska mutkan takaa voi pölähtää vaikka lehmiä eteen. Mustien karja näet kulkee vapaana ilman mitään aitoja. Asfaltti kerää lämpöä, ja illan viiletessä kaste vielä lisää ruohon kasvua, ja tämä houkuttelee karjaa. Onnettomuuksia sattuu, ja yksi Garthin tehtävistä onkin mennä paikalle ja selvittää osallisina olleiden eläinten kohtalo. Oli aika hyytävää ajaa ohi hevosen luurangon; muutama viikko aiemmin Garth oli ajanut paikalle onnettomuutta setvimään, mutta hevosen auttamiseksi ei ollut tehtävissä enää mitään, vaan se piti lopettaa.

img-20160113-wa0006.jpg

 

So, we are living in Himeville, which is 5 kilometeres from its bigger neighbour Underberg. Garth is working for the local SPCA, the animal welfare organization, and our house is located on the plot as well. On these premises there are kennels for strays, confiscated animals as well as for boarders.

Underberg and Himeville are lying in the foothills of the mighty uKhahlamba-Drakensberg, a World heritage Site. When I look out of our window, I can see the spectacular mountains in the background. The sceneries here are simply breathtaking, and wild nature is just around the corner. Unfortunately, human influence is clear: rubbish everywhere and no idea of recycling your household waste. Back in Finland I used to be a top class recycler, and believe me, it was hard here to chuck everything in one bin only. I hope I’ll have a compost heap at least one day!

This area is a typical South African rural farm town. The main crop is maize and in addition they keep livestock. What’s more, Underberg is well-known for its trout; fly fishers gather here from all around the country, and tourism is the second biggest industry next to farming. What surprised me was the fact that trout isn’t widely available at all here in the shops. After making some detective work I managed to find one shop that stocks it as cold smoked. Yummy!!!

What is also striking is the abundant availability of B&B accommodation. Nearly every home seems to offer that option. Also, for a small place like this, there are quite a few restaurants and cafés here. I have come across a couple of nice boutiques selling eg interior decoration items, souveniers and local delicacies, too. Every year they organize Splashy Fen, an outdoor music festival, and Sani2C Mountain Bike Race, and also a horse polo tournament.

There are around 3 000 inhabitants here, mainly blacks, about 20% are white. The main languages are Zulu and English. White people’s houses are behind fences and gates and protected by security companies. I haven’t felt threatened, but after the sunset it’s not wise to hang around alone. In the broad daylight it’s enough to use your common sense, but there are still no go areas there.

The houses here are mainly built of bricks and then plastered. Wooden ones are rare. Some have even thatched roofs thought most have tiled roofs or ones made of corrugated iron. Winters are cold but the houses have not been built with that in mind. We have a gas fire that warms our small house nicely but mornings in winter are quite chilly. Luckily the sun warms the place up quickly with temperatures reaching up to 20 degrees easily during the daytime. Black housing is pretty primitive. Especially in the countryside the standard of living is low.

Traffic is in a class of its own. The roads here go through the mountains too, so they’re not the safest of all. Imagine those falls! In the coutryside you can’t even find proper roads, just bumby dirt tracks there. You have to be alert all the time, as all of the sudden there might be, say, cows on the road. The thing is that the blacks let their cattle roam free, no fences. Tar roads are warm, and when the night falls, there’s dew that runs off the road and promotes green grass. Cattle are attracted to that. And accidents do happen. One of Garth’s duties is to go and see what’s happened and do what’s appropriate with animals involved. It definitely gave me the creeps to drive past a skeleton of a horse; a couple of weeks before Garth had been called out to check if there was anything to be done to help the horse, but unfortunately it had to be euthanased.

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *