Jatkan.

Hymyillen minä luennon draamakohtauksessa tänään 6-vuotiasta poikaa esitin. Reippaana minä tänään kesken koulupäivän kimurantteja asioita setvin. Iloisesti minä kaupanmyyjiä tervehdin. Rauhallisesti minä koiraani silitin. Onnellisena minä kummitytön kanssa videopuhelun välityksellä keskustelin. Luovana minä tulevia projekteja suunnittelin. Suihkunraikkaana minä päälleni puhtaan pyjaman puin.

kuva: Sara Pihlaja

Hammasta purren minä pitkän päivän koulussa istuin. Korviani pidellen minä ympäröivää meteliä hiljensin. Kipeällä kädellä minä kyynärsauvaan kävellessäni tukeuduin. Turhautuneena minä aikatauluja kalenteriin kirjoitin. Uupuneena minä listoja päässäni vain askartelin. Väsyneenä minä ystäville viesteihin vastata unohdin. 

Monta puolta kaikella, myös tässäkin päivässä. Vaikka elämä sujuukin lusikkateorian mukaan, on se täynnä kontrastia. Hyvää ja pahaa. Kulisseja ja todellisuutta. Hymyä ja surua. Mutta jatkan. Minä jatkan.