Puuroa napaan.

Ihan ensimmäiseksi täytyy sanoa: En pidä puurosta. En oikeastaan, mutta joissain tilanteissa ja joillain tavoilla se menettelee kyllä, ja välillä puuro voi olla hyvääkin. Instagramin puolella tuli pyyntö, että kirjoittaisin blogin puolelle hieman eri puurojutuista. Jotenkin huomaamattani puurot ovat eksyneet kuviini suht usein. Sinänsä hassua, sillä en edes oikein osaa syödä aamupalaa, vaan useimmiten skippaan sen kokonaan.

image.jpeg

Lähiviikkoina olen tehnyt useammankin kerran kookos-riisipuuroa. Paitsi aamupalana, myös lounaana ja päivällisenäkin sopiva kaveri, josta saa helposti myös herkun jälkiruoan. En ole kyennyt syömään tavallista riisipuuroa pitkään, mutta tämä kookosversio ei aiheuta hankaluuksia, sillä se on sen verta erilainen aivan perinteisestä. Olen tehnyt puuron tällä Chocochilin ohjeella useimmiten: http://chocochili.net/2014/11/kookos-riisipuuro/

Maitona olen käyttänyt joko kookos-riisimaitoa, tai sitten soijamaitoa. Kookossokerin sijaan ihan tavallista sokeria. Riisipuuron päälle tulee mielestäni aina laittaa kanelia ja sokeria, ja tämän version päälle myös paahdettuja kookoslastuja. Myös kardemummaa ripottelen usein päälle. Tämä puuro maistuu melkeinpä paremmalta kylmänä, ja päälle voi laittaa vaikka mitä lisukkeita.

image.jpeg

 

Useimmiten kun puuroa tulee syötyä, teen puuron aivan normaalina pikaversiona, ihan vain mikroa hyväksikäyttäen. Erilaisin lisukkein siitä saa kuitenkin aina erilaista. 

Yksi lemppareista on paahdetut pähkinät. Pienellä paistinpannulla paahdan pähkinäsekoitusta, lisään joukkoon hunajaa tai ruokosokerisiirappia, ja annan paahtua hetken aikaa. Puuron päälle muutama ruokalusikallinen, ja suuta kohti.

image.jpeg

En ole ikinä ollut pakastemarjojen ystävä, joten pakkaseni on tyhjä kesän kotimaisista vitamiineista. Oman osuuteni äitini mökiltämme keräämistä mustikoista lahjoitan nykyisin aina siskontytölleni. Tuoreet marjat ovat kuitenkin hyviä, ja varsinkin vadelmat sopivat kaurapuuron kanssa mielestäni hyvin. Alla olevassa kuvassa on yksi herkkuyhdistelmistä: kaurapuuroa, tuoreita vadelmia, sekä reilu annos Sveitsiläistä Ovomaltine jauhetta. 

image.jpeg

Bongailen Instagramista usein erilaisia ruokia, mistä otan inspiraatiota omiin kokkailuihin. Jossain vaiheessa törmäsin herkullisen terveisiin ja järjestelmällisiin ruokiin käyttäjältä @cleanfoodcrush. Rakastuin heti useampaan hänen ideoistaan ja resepteistään, mutta puuropurkit kolahtivat eniten. Joten teimme avustajani kanssa reissun Ikeaan ja palasimme takaisin luokseni kassi täynnä hillopurkkeja. Teimme aluksi kolme eri makuyhdistelmää, jotka olivat kaikki tuosta alkuperäisestä ideasta kotoisin. Idea on kovin yksinkertainen. Hillopurkkiin kauraleseitä, ja täytteitä. Kun puuron haluaa syödä, täytyy vain keittää vettä ja kaataa sitä purkkiin. Hetken hautumisen, ja sekoittamisen jälkeen, voi puuron lusikoida suuhunsa. Helppo napata hyllystä aina valmis purkki.

image.jpeg

Kaikki nuo lisukkeet näihin puuroihin löytyivät helposti Punnitse & Säästä liikkeistä. 

-Tummaa suklaata + pakastekuivattuja vadelmia

-Banaanilastuja + kookoslastuja + tummaa suklaata

-Kanelilla maustettuja kuivattuja omenaviipaleita

image.jpeg

 

Makuyhdistelmiä on mielessä jo monta, ja purkkeja pitäisi täytellä, jotenka täytyisi tehdä uutta reissua kauppoihin. 

Jossain vaiheessa söin aina kaurapuuroa, raejuustoa ja mehukeittoa ison lautasellisen joka aamu, mutta se ei vaan enää uppoa. Mielikuvitus vaan laukkaamaan, niin eiköhän uusia ideoita löydy, ja niiden avulla ehkä oppisi sen säännöllisen aamupalan syönnin salat.

image.jpeg

 

 

Hyvinvointi Ruoka ja juoma Liikunta DIY

Irtiottoja kipuisasta arjesta.

 

Sairastaminen, ja kuntoutuminen käy kyllä ihan työstä.”

Tuon lauseen olen kuullut useamman eri henkilön sanomana. Mutta sitten toisaalta taas monen mielipide tuntuu olevan, että mikäli ei käy töissä, ei myöskään oikeastaan tarvitsisi vapaata. En itsekään osannut ajatella aiemmin niin, enkä toisaalta täysin vieläkään. Omalta osaltani se liittyy suuresti liialliseen vaativuuteeni itseäni kohtaan. 

Kun kavereiden kanssa sovimme etukäteen jotain pimenoa tai tapaamista, odottavat he usein että minä otan ensimmäisenä oman kalenterini esiin. Ilman kalenteriani olisin aivan hukassa. Se on täynnä kaikenlaisia merkintöjä, värikoodeja ja lähes joka päivä on aikataulutettu. Elämäni koostuu useasta eri osa-alueesta, joista  suurin osa vaatii kovaa aikatauluttamista ja työtä. 

Tajusin ehkä ensimmäisen kerran kunnolla, että minulla on lupa ottaa vapaata sairastamisestani(vaikka ne toki joka hetki mukanani kulkevat) ja kuntoutumisistani, kun fysioterapeuttini ja psykoterapeuttini kysyivät milloin minä olen pitämässä kesälomaa? Pidin alkuun kysymystä hieman absurdina. Molempina näinä kertoina olimme katsomassa aikatauluja etiäpäin, mikä ihme kesäloma, mikä sellainen on? Myöhemmin vasta ymmärsin, kuinka oikeastikin on tärkeää, että välillä saisi yrittää unohtaa sen tavallisen arjen, sen kiireisen hoitojuttuja täynnä olevan kipuisan arjen. Minun arjen. 

image.jpeg

Nykyisin pidän irtiottoja, ne tuovat paljon kaivattuja hengähdystaukoja. Vaikkakin myös irtiotot voivat välillä hankaloittaa joitain ongelmistani, siitäkin voi päästä yli, ja sen kestää varsinkin kun tietää, että hyvää voisi olla tiedossa. Psyykkisesti voivat irtiotot olla vaikeita, etenkin silloin kun joutuu kohtaamaan paljon asioita, mitä haluaisi tehdä, mutta mitkä sairaudet ovat vieneet pois.

Ennen matkustelin enemmän, ja eri tavoin, nykyisin tietyllä tapaa helpommin. Tällä hetkellä matkoja ei ole lähitulevaisuudessa näkyvissä, mutta eivätköhän lentoliput myös ensi vuonna kädessä ole.

Onneksi kuitenkin aina ei tarvitse turvautua lentokoneeseen, tai edes lähteä kovin kauas, jotta pääsisi irti arjesta ja kalenterista, sekä siitä kaikesta mitä ne kalenterin ajankohdat pitävät sisällään. Tulevana viikonloppuna koittaa pieni irtiotto äitini kanssa. Irtiotto raskaan vuoden jälkeen, jota hankaloitti ja vaikeutti monet eri byrokratian pyörät, ja asioiden selvittely aivan liian monen instanssin kanssa. Vuosi joka oli täynnä suuria muutoksia, ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen. Tälle irtiotolle meidän piti lähteä jo viime tammikuussa, mutta lääkehoitokokeilusarja sairaalan toimenpideheräämössä teki mutkia matkaan. Joten sen sijaan, että olisin istunut poreammeessa, höyrysaunassa rentoutuen, tuijotellut merta hotellihuoneen ikkunasta, tai katsellut Netflixiä kylpytohvelit jalassa, makasinkin muutaman päivän välein sairaalasängyssä tarkassa monitoroinnissa. No, jospa tällä kertaa tuo onnistuisi.

 

Seuraava irtiotto on jo sovittuna myös isosiskoni kanssa. Yö hotellissa, josta voidaan hakea lempiravintoloistamme ruokaa mukaan huoneeseen, kylpeä kasvonaamiot kasvoilla, maata vierekkäin isolla sängyllä kylpytakit päällä, syödä karkkeja lähellä olevasta lempi karkkiliikkeestämme, aamupalaa hymy kasvoilla. 

image.jpeg

Irtiotto. Hengähdystauko. Loma. 

Kaikki sellaisia asioita, jotka sallittakoot pitkäaikaissairaille, kuntoutujille, aivan kaikille.

Suhteet Oma elämä Terveys Ajattelin tänään