Näin saat orkideasi pysymään elossa, vol 2

Orkideapostaukseni johti jatkokeskusteluun. Useampikin ihminen väitti, että heidän omat orkideansa pysyvät elossa ihan tuosta noin vain, eivätkä he tee niille oikeastaan mitään, eivät edes UPPOKASTELE. Orkideavihamielinen ystäväni tosin epäili, että nämä ”orkideani pysyvät elossa ilman mitään” -ihmiset edustavat ihmistyyppiä, jotka leipovat sämpylöitä tuosta noin vaan ja pesevät ikkunoita rallatellen.

Anyway, päätin vähän googlettaa. Pakosti on olemassa joku orkidean käypä hoito -suositus. Onhan olemassa ihan vain orkideoille pyhitetty yhdistyskin, www.suomenorkideayhdistys.fi. Jonkinmoinen Hammaslääkäriliitto, koska lannoitepurnukoiden kyljessä näin Suomen orkideayhdistys suosittelee -leimoja.

Pääsin nopeasti vihille siitä, miksi ystäväni vihaa orkideoja. Suomen orkideayhdistys innostaa orkideanomistajaa näin:

Aloittelijan kannattaa kuitenkin tutustua varhaisessa vaiheessa alan kirjallisuuteen ja kiinnittää huomiota etenkin seuraaviin seikkoihin:

1. Onko kasvilla lepoaika, ja kuinka ankara se on?

Alan kirjallisuutta!!!! Lepoaika???!!!

Tärkeää kuitenkin on, että olet tietoinen siitä, että kaikkia orkideoita ei hoideta samalla tavalla, vaan kullakin lajilla ja risteymällä on omat vaatimuksensa. Joidenkin orkidealajien ja-risteymien kasvattamisesta löydät yksityiskohtaisempaa tietoa KASVATUS -menusta.

Jepjep.  Kuulostaa kasvilta, jonka huoltamisesta voisi pitää yksi hifi-harrastajakaverini. Hän kun kuuntelee musiikkia pääsääntöisesti öisin, koska silloin sähkö on puhtaampaa.

Sitten löysin Suomen orkideayhdistyksen sivuilta alasivun, jota jopa tällainen fil. yo pystyi ymmärtämään.

Perhosorkidean hoito

(just ne Ikean ja Prisman orkideat on näitä perhosorkideoja)

Olet hankkinut tai saanut lahjaksi perhosorkidean. Onneksi olkoon! Siitä on sinulle varmasti pitkäaikaista iloa. Perhosorkidea kukkii runsaasti, pitkään ja aina uudelleen, kun huomioi sen muutaman perusvaatimuksen. Nimettömät myynnissä olevat perhosorkideat ovat kaikki helppoon kotikasvatukseen jalostettuja ja valikoituja useamman lajin risteymiä eli hybridejä.

Tällaisia ohjeita tosiharrastajat antoivat:

1.     Kun ostat orkideaa, tsekkaa juuret. Niiden pitää olla pulleat ja joko harmaat tai vihreät. Varo ruskeajuurisia yksilöitä!

2.     Älä laita orkideaa auringoisimmalle ikkunallesi. Se ei diggaa suorasta valosta.

3.     (NYT TULEE MUN SUOSIKKIVINKKINI) Katso kasvin juuresta, milloin kasvi tarvitsee valoa. Kun juuri on vihreä, se on täynnä vettä. Kun se on harmaa, se tarvitsee vettä. Tämän jälkeen UPPOKASTA KOKO RUUKKU kädenlämpöiseen veteen. Voit myös NORMIKASTELLA orkideaa, mutta uppokastelu olisi parempi. Hyvä kasteluväli on viikosta kahteen viikkoa. Kasvin seisottamisesta vedessä ei ole hyötyä.

4.     Kasvia ei tarvitse sumutella, eikä oikeastaan lannoittakaan. Jos kuitenkin päättää lannoittaa, älä lannoita kukkivaa kasvia. Turvallisinta on lannoittaa reippaasti laimennetulla lannoitteella.

5.    Pidä orkidea niin pienessä ruukussa kuin suinkin mahdollista. Tärkeintä on, että ruukku on ilmava (tämä taittaa tarkoittaa, että mun pitää siirtää orkideat takaisin ruukkuihin, joissa on reiät pohjassa). Lasiruukut ei oo hyviä. Talvisin ovat liian kylmiä (???).

6.     Kukkimisen jälkeen kukkavarsi kuihtuu pois (tämä on siis normaalia, eikä merkki huonosta hoidosta). Jos sen päässä näkyy silmuja, anna sen olla. Jos silmuja ei ole, kannattaa varsi katkaista (nyt tulee tosi monimutkainen juttu) alimman kukan alapuolella olevan varsisilmun yläpuolelta. Eli about sama suomeksi: alimman kukan alta. Jos raaskii katkaista varren, kun rangassa on vielä kukkia, saa varmemmin lisää kukkia samaan mestaan.

7.     Talvella valo ei yleensä riitä kukkimiseen. Voit lisätä valoa esim lisävalolla, joka pitää sijoittaa kukasta tarpeeksi kauas. Vaihtoehtoisesti voit olla tekemättä mitään ja odotella kevättä. Mukavalla ikkunalla loikoileva orkidea voi kukkia montakin kertaa vuodessa. Ole kärsivällinen.

Okei, aika monta kohtaa, mutta ei lopulta mitään tähtitiedettä: pidä kasvi pois auringosta ja kastele kerran pari viikossa. 

Yksi juttu tässä orkideahommassa vielä jäi askaruttamaan. Meidän lähi-Prismassa (Suomen suurin Prisma muuten!) orkideat maksaa semmosen peruspunkun verran (ehkä 8 euroa), mutta saman kauppakeskuksen kukkakaupassa about 30 euroa. WHY?

Koti Sisustus

Näillä ohjeilla IKEA-orkidea pysyy elossa

image.jpg

Ajauduin keskusteluun. Vastaväittäjän pääteema oli, että orkidea on maailman surkein tuliaiskukka. Argumentteja oli yksi, mutta ystäväni mielestä se oli vahvempi kuin mikään muu väite ikinä. ”Se pitää uppokastaa. Tajuatko, UPPOKASTAA!”

Yllättävää kyllä tajusin. Minullekin orkideat olivat vuosikausia kertakäyttökukkia. Raahasin niitä kotiin Ikeasta tai Prismasta. Parin viikon päästä kukat vetäytyivät kurttuisiksi palleroiksi ja varisivat pöydälle. Jäljelle jäi surkea ranka. Joskus siitäkin pakeni elämä. Tässä vaiheessa yleensä heitin kukan pois. KUNNES. Äitini neuvoi, että ne pitää jättää JOKA VIIKKO lillumaan veteen (ei siis kerran kuussa, kuten olin luullut, eikä myöskään pitänyt harrastaa satunnaista normikastelua, johon myös olin syyllistynyt).

Nyt olen pyhittänyt sunnuntait orkidean uittopäiviksi. Täytän ruukut piripintaan ja jätän tiskipöydälle hengailemaan. Yleensä teen uittopuuhat joskus alkuillasta ja viimeistään hampaita pestessäni vippaan vedet viemäriin ja kukat takaisin mestoilleen. Siirsin ne myös ruukkuihin, joiden pohjassa ei ole reikää (olen nero, vesi ei enää valu pitkin äyräitä). Tosin olen kuullut, että tykkäisivät läpinäkyvistä ruukuista, mutta hyvin ovat voineet näinkin. Kaupoissa myydään orkidealannotteita. En ole uskaltanut koskea, enkä taida uskaltaakaan. Kesällä nimittäin huomasin, että orkideat ovat kuin lapsia. Ne rakastavat rutiineja ja häiriintyvät poikkeuksista.

Helteiden aikaan tein PAHANPAHAN virheen. Vein orkideat ulos. Oli kuuma ja ajattelin, että siitähän tuollaiset viidakkokasvit varmaan ilostuvat. Muistavat esi-isiään Brasilian Amazonilla ja fiilistelevät. EN OLISI VOINUT PAHEMMIN EREHTYÄ! Ne saivat slaagin. Lehdet muuttuivat ensin kiiltäviksi, muovisiksi, nahkeiksi ja ällöttäviksi (mitä tapahtui, en tiedä vieläkään, joku oikea hortonomi voisi kertoa). Tässä vaiheessa tajusin tuoda ne takaisin sisälle, mutta tuho oli jo tehty. Sisällä lehdet kellastuivat ja kuivuivat. Jouduin paniikkiin. Nytkö ne kuolevat??? Nappasin sakset ja leikkasin pahimmin kärsineet lehdet pois (saattoi olla hätiköity ratkaisu, mutta paniikissa ihminen toimii jotenkin). Vein kukat suojaisammalle ikkunalle ja jatkoi hoitoa tavalliseen tapaan. Nyt toinen näistä kärsineistä orkideoista puskee uusia kukkia. Toinen vasta uusia lehtiä.

Meikälaisen hoitometodeilla uusia kukkia joutuu välillä odottelemaan tosi pitkäänkin. Silloin pitää olla uskossa vahva. Lopulta kukkarankaan tulee pieniä silmuja, jotka paisuvat kuin teini-ikäisen akne ja puhkevat sitten jonain yönä. Varmaan joku todellinen orkideakuiskaaja saisi kasvit kukkimaan jatkuvasti, mutta meillä mennään näin.

Orkideaa vihaavan ystäväni päätä en kuitenkaan saanut käännettyä. Lopulta hän tuhahti: ”Okei, kyllä mä keksin vielä yhden huonomman tuliaiskasvin: Rahapuun! Sä_toit_mulle_rahapuun! Huolsin ja hellin sitä kuukausikaupalla. Käytin siihen mittaamattomasti aikaa, mutta se kuoli silti! Rahapuu, siinä vasta kiittämätön kasvi!”

Niinpä niin. Paitsi, että se tuliaiskasvi oli bonsai.

Koti Sisustus