Viini – viholliseni sekä lempeys vs. kärsimys

img_20140615_112201.jpg

Avaan silmät ja teen ensimmäisen tilannekatsauksen: on kuuma, suorastaan tuskainen olo. Miksi hemmetissä tuuletin ei ole päällä? Nostan päätäni laittaakseni tuulettimen päälle, ja huomaan jomotuksen ohimolla. Suuta kuivaa ja ahdistaa. Kääk – krapula! Ja heti iskee morkkis, miksen taas osannut jättää yhteen lasilliseen?

Istuimme eilen siis iltaa miehen kavereiden kanssa, grillailimme ja oli kaiken puolin mukava ilta, viiniä meni yhteensä muutama pullo ruoan kanssa ja jälkeen, ja miehille vielä lisäksi olutta. Ulkona lämmin ja hyvät jutut, joten menin nukkumaan vasta noin aamukolmelta, kundit vielä myöhemmin. Eli ei ollut siis kyse mistään drinkkien lipittämisestä baarissa, mutta pitkän illan aikana ehti viinilasi täyttyä kerran jos toisenkin. Ja nyt harmittaa, vaikka hauskaa olikin, tuli vedettyä aivan turhia kaloreita alkoholin muodossa ja tänään olo on taas sellainen ettei liikunnasta tule mitään ja muutenkin päivä taitaa mennä punaiselle ristille. Olen siis tainnut virallisesti kasvanut aikuiseksi – vielä muutama vuosi sitten olisi ollut aivan sama jos yksi sunnuntai menee hukkaan, nyt harvoja vapaapäiviä on alkanut arvostaa aivan eri tavalla, eikä niitä haluaisi ”tuhlata” sohvalla makaamiseen ja krapulan paranteluun. Muutenkin tälläinen morkkis on aika uutta meikäläiselle. ^_^ Eniten harmittaa kuitenkin se, että ihana ilta ei jää hyvänä muistona mieleen, kun seuraavana päivänä kaikki energia menee itsensä soimaamiseen ja huonon omantunnon aiheuttamaan yleiseen masennukseen. 

Ajattelinkin siis kokeilla uutta taktiikkaa – sen sijaan että hautautuisin tyynyjen ja peittojen alle rypemään itseinhossa, päätin olla lempeä itselleni, ja tehdä asioita joista tulee hyvä mieli. Päätin etten soimaa itseäni juomisesta, vaan teen kaikkeni, jotta olo parantuu. Nousin siis ylös ja otin käyttöön parhaat darralääkkeni. Aloitin 20 minuutin oil pulling’lla kookosöljyä käyttäen, sen kuulemma pitäisi helpottaa myös krapulan oireisiin. Hampaiden pesun ja suihkun, sekä yhden buranan (todellakin otan särkylääkkeen vaikka päänsärky olisikin itseaiheutettua!) jälkeen olo alkoi olla jo hieman parempi ja päätin uskaltautua pyykkitupaan hakemaan kuivaajaan unohtuneet pyykit, jotka aiheuttivat myös huonoa omaatuntoa. Toivoin kuitenkin vielä koko matkan ajan ettei yhtäkään naapuria tule vastaan.. Sitten siivoilin hieman, koska esimerkiksi tuon ylläolevassa kuvassa olevan tyhjän pullon tuijottelu ei ainakaan auttanut olotilaa. Kun kämppä alkoi olla taas järjestyksessä, oli fiiliskin jo huomattavasti parempi. On se jännä miten valtava vaikutus muhun tuolla kodin siisteydellä on, tämän olen huomannut aiemmin ihan ilman krapulaakin. 🙂  

Ja koska Atrian vanha viisaus hyvä ruoka, parempi mieli on vastaus kaikkeen, päätin kokkailla kunnon proteiinipommin eli valkuaisomeletin (oli siellä yksi keltuainenkin) keittokinkulla, fetajuustolla (eikä ollut muuten mitään kevytversiota) ja chilillä. Käytin omeletissa maidon tai kerman sijaan soijamaitoa ja kyllä silläkin todella ilmavan omeletin sai aikaiseksi, kunhan vaan jaksoi vispailla tarpeeksi. img_20140615_112648.jpg

 

Ainekset sekaisin ja pannuun kookosöljyn kanssa. Alla vielä kuva lopputuloksesta – maukasta oli vaikka reunaa kääntäessä tietysti koko viritys hajosi ja täytteet tursusi joka nurkasta ulos. 

 

IMG_20140615_112350.jpg

Lisäksi vielä kuppi Juhlamokkaa jota onneksi on vielä viimeiseltä Suomen reissulta jäljellä kaapissa. 

 

IMG_20140615_112431.jpg

Ja pari lasillista vettä johon lisäsin sitruunamelissaa reilulla kädellä. 

IMG_20140615_112517.jpg

Lempeystaktiikan lopputuloksena olo on tunnin sisällä jo kuin ihmisellä. Jos olisin valinnut kärsimystaktiikan, en osaa spekuloida mahdollista lopputulosta, mutta epäilykseni on että makaisin edelleenkin sängynpohjalla maailmaa paossa ja voisin ainakin henkisesti pahoin. Lempeystaktiikalla liikunnasta ei tosin taida tulla mitään ainakaan ennen iltaa, mutta ei mahda mitään. Ainoa ratkaisu siis on löhöillä menemään ja lukea vaikka kirjaa – yrittää siis kerrankin kunnolla rentoutua, nyt kun ei ole muutakaan vaihtoehtoa. Kärsimystaktiikalla pakottaisin itseni ehkä tunnin sisään lenkille, josta ei tulisi mitään ja ahdistuisin entisestään.

Eikä ne viinilasilliset ja päivän rentoutuminen niin kauheasti lihota että tässä olisi syytä suurempaan hätään, joten ehkä tässä vielä voisi ottaa jälkkäriksi mansikoita.. Ehkä tästä tulee sittenkin hyvä päivä. 🙂

Olkaa lempeitä itsellenne!

 

 

 

Hyvinvointi Liikunta Mieli

Crossfit-pohdintaa – WOD: AMRAP (unlimited) Corpse pose in a sunchair (1h) Stand up (1x) Apply sunscreen (1x) Lay down (1x)

 

img_20140608_111151.jpg

Ihanaa sunnuntaita! Täällä aurinko paistaa täydeltä terältä ja lämmintä noin 30 astetta, kesä on vihdoinkin tullut Sveitsiin! Mikäs sen ihanampaa kuin istuskella terassilla ja nauttia lämmöstä. Meidän terassi alkaa vihdoin ja viimein olla kunnossa ja valmiina auringonpalvontaa varten. 

img_20140608_111034.jpg

Viime viikolla tuli kokeiltua crossfitiä foundation classin muodossa Reebokin Crossfit-boxilla Zürichissä. Kodistani on sinne n. 5 min automatka (tai 10 min pyöräily ^_^), eli tekosyitä menemiseen oli vaikea keksiä. 

download.png

En ole vielä ihan vakuuttunut siitä onko laji mulle vielä hieman liian rankkaa, vaikka coachit vakuutti että jokaista WOD’tä voi muokata omalle tasolle sopivaksi. Mä jouduin vaan monia asioita muokkaamaan todella paljon helpommiksi ja jotkut liikkeet on mulle vielä ihan tappoa, varsinkin kun toistoja pitäisi saada tehtyä tietty määrä tietyssä ajassa (kun ei sitä nyt kehtaa 20 min vääntää jotain sarjaa joka olis tarkoitettu n. 5 minuutin mittaiseksi). Lisäksi tuntuu että jos lähden nyt täysillä crossfitiin mukaan – että siis joskus oppisin ne liikkeet ja näkisin tuloksiakin – jää mulle melko vähän aikaa ja mahdollisuuksia harrastaa muuta. Varsinkin kun olen ollut aivan rikki jokaisen treenikerran jälkeen, eikä seuraavana päivänä ole pystynyt edes kunnolla kävelemään, vaikka nyt ei ole vielä edes kyse täydestä treenistä!! Lisäksi olen saanut joka kerralla karmean päänsäryn, varmaankin johtuen siitä ettei mun kroppani ole tottunut moiseen intensiteettiin. Anyway, ei ole paljon tehnyt mieli lähteä lenkille seuraavana päivänä vaan sitten onkin tullut maattua sohvalla.. :/ Puhumattakaan salille menosta, jossa kuitenkin maksan kuukausimaksuja vähintään ensi vuoteen asti.

Mutta nyt on vielä viikon ilmainen koejäsenyys plakkarissa, eli yritän nyt ainakin kolme kertaa ensi viikolla käydä, jotta näen mikä fiilis. Onneksi ystäväni on vannoutunut Crossfit-fani, eli ehkä häneltä saan vielä vähän boostia jaksaa kokeilua. 

Jos jollakulla on kokemuksia Crossfitin aloittamisesta ilman mainittavaa pohjakuntoa, kuulisin mielläni miten on mennyt!

Mutta nyt nauttimaan auringosta ja aurinkotuoliin hikoilemaan piparminttu-jääveden ja SPF 30-aurinkoöljyn kanssa, kyllä sitä huomennakin ehtii pähkäillä liikuntauransa suuntaa!

Ciao ciao!!

Hyvinvointi Liikunta Mieli