Viimeinen tämän vuoden kirjoistani meni painoon. Korjailin vielä viimeisestä vedoksesta väärin juoksevia lukujen numerointeja, joten ihan tyylipuhdas suoritus tämä ei ollut, mutta kukapa näitä nyt jälkikäteen enää muistelee. Mennyt on mennyttä ja tuleva tulevaa. Tammikuussa pääsee sitten ihmettelemään painojälkeä ja jatkamaan uusilla kirjaprojekteilla. Laitoin jo alkuviikosta viinipullon kylmään, jotta voin tänään kotiin päästyäni kaataa itselleni […]

  Jhumpa Lahiri on onnistunut yllättämään minut jo kahdesti. Aiemmin tänä vuonna luin hänen novellikokoelmansa Tuore maa, ja nyt tartuin hänen esikoisromaaninsa Kaimaan. Pakko myöntää, se on erittäin hieno romaani, vaikka ennakkoluuloisesti ajattelin Lahirin olevan näitä turhankin ylistettyjä nuoren polven kirjailijoita. (On muuten hassua, että kohta viisikymppinen kirjailija on vieläkin ”nuorta polvea”. Missä vaiheessa alkaa […]

Luen liian vähän. Ehdottomasti. Kirjat unohtuvat arjen tohinassa usein pölyttymään sivupöydälle, kunnes kirjasto ystävällisesti muistuttaa laina-ajan päättymisestä ja vien kirjat tunnollisesti takaisin. Jotta muistaisi lukea enemmän, se on otettava asiakseen. Siksi lukupäiväkirja nimeltä Maaginen realismi on saanut alkunsa.   Mitä? Enimmäkseen luen sekä kotimaista että käännettyä nykykirjallisuutta, mutta klassikoille on lukupinossani varattu aina oma paikkansa. […]