Syksyn uutuuskirjat jo mielessäin…
Tänään lounastauolla oli puhetta siitä, kuinka marraskuu kolkuttaa pian ovelle ja eteiseen jääneitä talvitakkeja on tässä vaiheessa vuotta enää turha siirtää varastoon. Niitä tarvitsee jo kohta kuitenkin. Ajatus aiheutti minussa kieltämisreaktion: Nyt on kesä! Kesäkesä! Vasta elokuun alku!
Syksyn kiireet ja pimenevät illat eivät kauheasti houkuta, mutta jotain hyvää siinäkin vuodenajassa on. Nimittäin a) Rakkautta & Anarkiaa -leffafestari syyskuun lopussa ja b) joulumyyntiin valmistuvat kirjauutuudet. Kustantamojen katalogeja selaillessa tarjonta vaikuttaa tuttuun tapaan runsaalta. Sen kääntöpuoli on toki se, että helmetkin hautautuvat liian helposti massaan.
Kas tässä, valikoima kirjoja joita itse erityisesti odotan – noin muun muassa! Onko teillä omia suosikkeja, joista voisitte vinkata?
Kotimainen kaunokirjallisuus
1. Seita Vuorela: Lumi (WSOY)
Ihastuin keväällä Seita Vuorelan Karikkoon. Otaksuin sen jääneen kirjailijan viimeiseksi teokseksi, sillä Vuorela menehtyi viime vuonna. Nyt häneltä ilmestyy kuitenkin postyymisti Lumi, joka kertoo maahanmuuttajavanhempien Suomessa varttuvista lapsista ja heidän tasapainoilustaan useamman kulttuurin välimaastossa. Pienoisromaanin on viimeistellyt Vuorelan ystävä Vilja-Tuulia Huotarinen.
2. Johannes Ekholm: Rakkaus niinku (Otava)
Muutamia vuosia sitten Helsingissä kohahdutti teatteritapaus Kaspar Hauser, jota ylistettiin 80-luvun puolivälin tienoilla syntyneiden sukupolviteokseksi. Näytelmän kirjoittanut Johannes Ekholm julkaisee syksyllä esikoisromaaninsa Rakkaus niinku, jolta on lupa odottaa suuria. Kustantamon kuvauksen perusteella en ymmärtänyt juonesta juuri mitään, mutta se on varmasti ihan vetävä.
3. Miika Nousiainen: Juurihoito (Otava)
Miika Nousiaisen edellinen kirja Metsäjätti ilmestyi viitisen vuotta sitten, joten alkaa jo olla aika sen seuraajalle. Uutuus kertoo miehestä, jonka isä on kadonnut kauppareissulla hänen ollessaan lapsi. Aikuisena hän astelee juurihoitoon ja tapaa siellä hammaslääkärinä toimivan veljensä, jonka ei tiennyt olevan olemassa. Juurihoito on syksyllä koettavissa myös Kansallisteatterin näytelmänä.
4. Pajtim Statovci: Tiranan sydän (Otava)
Pajtim Statovci voitti esikoiskirjallaan Kissani Jugoslavia Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon, ja toisen kirjan kanssa paineet ovat varmasti kovat. Nyt pitäisi todella lunastaa paikkansa kirjallisuuden kentällä. Tiranan sydän kertoo kahdesta albanialaisesta pojasta, jotka ottavat kohtalon omiin käsiinsä ja pakenevat kotimaastaan vain päätyäkseen myöhemmin Suomeen.
5. Riikka Pulkkinen: Paras mahdollinen maailma (Otava)
Minulla on vaikea suhde Riikka Pulkkisen kirjoihin. Tavallaan rakastan inhota niitä, joten pitäähän tämä uutuuskin varmasti lukea. Parhaassa mahdollisessa maailmassa näyttelijä Aurelia on suuren läpimurtonsa kynnyksellä, mutta samaan aikaan hänen vanhempansa salaisuudet nousevat pintaan. Odotan takuuvarmaa riikkapulkkista, niin hyvässä kuin pahassa.
6. Leena Krohn: Kirje Buddhalle (Teos)
Leena Krohn on listallani kirjailijoista, joiden tuotantoon pitäisi ehdottomasti tutustua. Kotimaisen kirjallisuuden elävä legenda julkaisee syksyllä jälleen uuden teoksen: Kirje Buddhalle. Siinä postimestari saa tärkeän lähetyksen, joka pitäisi toimittaa Buddhalle. Vaan missä Buddha mahtaakaan asua? Miten hänet löytäisi?
Käännetty kaunokirjallisuus
7. Haruki Murakami: Miehiä ilman naisia (Tammi)
Nopea Haruki Murakamin suomentaminen jatkuu. Sen jälkeen kun Murakami löysi paikkansa suomalaislukijoiden sydämistä, uusia suomennoksia on tullut kerran vuodessa, ja syksyllä saadaan jälleen uutta luettavaa. Miehiä ilman naisia on novellikokoelma, jonka novellit ovat vuosilta 2013-14. Kaikkia niitä yhdistää miespuolinen päähenkilö, joka on lähtenyt tai juuri lähdössä naisen takia.
8. Joel Dicker: Baltimoren sukuhaaran tragedia (Tammi)
Pari vuotta sitten Joel Dickerin esikoisromaani Totuus Harry Quebertin tapauksesta nousi Suomessakin lukijoiden suosikiksi. Tiiliskiven hotkaisi kuin ahmien, mutta monen nälkä taisi vielä jäädä tyydyttämättä. Kirjalle ilmestyy nyt jatkoa, ja Baltimoren sukuhaaran tragedia sijoittuu ajallisesti aikaan ennen Totuutta Harry Quebertin tapausta.
9. Mo Yan: Punainen durra (Otava)
Riina Vuokko on suomentanut jo pari kappaletta kiinalaisen nobelisin Mo Yanin tiiliskiviä. Mo Yanista tuskin koskaan tulee suuren yleisön suosikkia, mutta kiinalaisesta kirjallisuudesta kiinnostuneille hän on must. Punaisessa durrassa nuori nainen naitetaan viinitislaamon omistajalle. Kun suvun miehet kuitenkin kuolevat, nainen ottaa ohjat käsiinsä. Lisää draamaa saadaan sodan pyyhkäistessä alueen yli.
Kuvat: Otava, Tammi, Teos ja WSOY