Ajatusvääristymät, haitalliset uskomukset ja HOT

Viime postauksessa pohdin vaurastumista ja sitä, kuka sitä saa harrastaa. Tänään olen ajatellut ajatusvääristymien vaikutusta elämään.

Kun samaan aikaan pitää lumoutua luonnosta, omistaa harmoninen Insta-feedi, luoda erottuva henkilöbrändi, olla sosiaalinen mutta etsiä itseään yksinään kalliiden hotellipakettien turvin, tuntea nyky- ja mennyt kirjallisuus, kasvattaa jälkikasvusta kelpoisia ja täyspäisiä, huoltaa terveyttään aktiivisesti ja olla työelämän boss lady, alkaa hapottaa. Sitä etsii vimmattuna ulospääsyä oravanpyörästä. Keinoja on monenmoisia. Voi esimerkiksi alkaa juoda, kehittää itselleen jonkin monista muista riippuvuuksista, päättää, että hei mun perhe on ihan äässistä ja etsiä uusi tai alkaa sisustaa viherkasveilla. Jotkut juoksevat maratooneja, toiset kiertävät maapallon. Jokainen räpeltää parhaimmalla katsomallaan tavalla.

Ihminen on psykofyysissosiaalinen kokonaisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että häiriöt psyykkisessä, fyysisessä tai sosiaalisessa ulottuvuudessa haavoittavat koko systeemin optimaalista toimivuutta. Henkinen kuorma vaikuttaa tutkimusten mukaan fyysiseen sairastavuuteen, ongelmat ihmissuhteissa fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, fyysiset sairaudet mieleen ja niin edelleen. Pointtina on se, että ihminen on monimutkainen järjestelmä, joka on altis bugeille.

Erilaisilla uskomuksilla on suuri rooli ihmisten henkisessä hyvinvoinnissa. Siksi myös uskomusten purkamiseen täytyy käyttää aikaa, jos halutaan selvittää taustalla vaikuttavia käyttäytymismalleja ja ajatuskeloja. Esimerkiksi rahapeliriippuvaisella saattaa olla uskomus, että tänään on se päivä, kun tulee suuri voitto. Hävittyään rahansa hän uskoo, että hävittyään kolme peliä neljäs on onnenpeli, joka tuo voiton. Hän uskoo pystyvänsä myös huijaamaan pelikonetta.

Samaan tapaan erilaiset ajatusvääristymät hallitsevat jokapäiväistä elämäämme. Uskomme olevamme laiskempia, lihavampia, tyhmempiä, fiksumpia ja parempia kuskeja kuin muut. Tietty ajatus saa meidät tuntemaan tietyllä tavalla. Tuo tunne ohjaa meitä toiminnassamme. Toiminta aikaansaa meissä tiettyjä ajatuksia. Näin oravanpyörä on valmis.

Well hello there!

Pääsin osallistumaan upean kouluttajan ja psykoterapeutin, kognitiivisen käyttäytymisterapian ja hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) gurun, Arto Pietikäisen koulutukseen. Pietikäinen kouluttaa psykoterapeutteja ja psykologeja käyttämään HOTtia, ja hän on luonut mainetta niittäneen Joustava mieli -kirjasarjan. HOT on kognitiivisen käyttäytymisteorian moderni suuntaus. HOTissa kyse on yksinkertaistettuna siitä, että opetellaan hyväksymään vaikeat ajatukset ja tunteet. Niitä ei yritetä muuttaa väkisin positiivisiksi. Positiivisuuteen pakottaminen ainoastaan voimistaa näitä tunteita. Otetaan esimerkki. Ajatellaan jotain ikävää asiaa elämässä, johon halutaan saada aikaan muutos. Rahapeliriippuvaisella se olisi rahapeliriippuvuus. Jos yrität koko ajan vain sivuuttaa pelihimon mielestäsi, himo vain voimistuu ja kasvaa. Himoa voi kuvata rantapallona, jota yritetään painaa väkisin veden pinnan alle. Mitä kovempaa rantapalloa painaa, sen kovempi vastus on.

Pyrkimykset paeta tai kieltää ikävät asiat vain kasvattavat kärsimystä. Rantapalloesimerkin rinnalla voidaan ajatella, että omat tunteet ovat kuin hirviö, jonka kanssa vedetään jatkuvasti köyttä. Voimakas hirviö vetää kovaa köydestä. Mitä silloin teet? Vedät entistä kovempaa, kynsin ja hampain voittaaksesi hirviön. Mitä tapahtuu, jos irrotat köydestä? Hirviö ei katoa mihinkään, mutta se ei myöskään vedä sinua kuiluun. Köydenveto ei lopu koskaan, ellei ikäviä tunteita opettele kohtaamaan ja hyväksymään. Se vaatii paljon työtä ja motivaatiota.

HOTissa on olennaista, että todellisuus ja omat uskomukset erotetaan toisistaan. En siten ole sama kuin vaihtelevat kokemukset itsestäni. Hoemme itsellemme tiettyjä asioita päivästä toiseen. En jaksa, en selviä tästä päivästä, lapsi varmasti sairastuu taas viikonlopuksi, en pärjää työssäni riittävän hyvin, olen huono äiti/isä. Minä esimerkiksi hoin tänään itselleni, etten varmasti ehdi istuttaa rairuohoa lapseni kanssa. Seuraavan kerran, kun huomaat iskostavasi näitä lauseita päähäsi, sano ensin itsellesi uskomuksesi. ”Minä en selviä tästä päivästä”. Korvaa sen jälkeen uskomuksesi uudella, joka alkaa: ”Minulla on ajatus, että en selviä tästä päivästä.” On tärkeää, että ajatus erotetaan todellisuudesta, jotta siihen ei samaistuta. Uskomuksesi ei ole sama kuin sinä itse.

Ajatuksilla on uskomaton voima. Ne voivat nostaa meidät tai hukuttaa, antaa siivet tai tehdä sairaiksi. Tärkeintä on ymmärtää, mistä on kyse.

Rairuohon kylveminen 6 – ajatusvääristymä 0!

Tunnistatko itselläsi ajatusvääristymiä? Mitä ne ovat? Kommentoi alle, jos haluat!

Ps. Tämä opettavainen musiikkivideo on Arto Pietikäisen YouTube-kanavalta. Psykologinen joustavuutemme on testissä joka ikinen päivä. Life is fun! 😉

Kommentit (8)
  1. Ajatusvääristymät ovat todella mielenkiintoisia (minkä takia teen aiheesta myös kandia tällä hetkellä!). Kun aloin perehtyä asiaan, hänmästyin, miten paljon ajatusvääristymät todellisuudessa ohjaavat havaintojamme ja päätöksentekoamme. Ihanaa kevättä! ☀️

    1. Onpas todella mielenkiintoista kuulla! Tosi huippu aihe sulla. Saanko kysyä pääainettasi? Itse olen sosiaalipsykologi (VTM), ja tuo aihe todella kiinnostaa. Kovasti tsemppiä kandityöhön! Laita mulle sitten linkkiä, kun valmistuu 😉 !

      1. Sosiaalipsykologia täälläkin 🙌🏻 kiitos myös tsempeistä! Sitä tarvitaan loppurutistukseen ☺️

        1. 🙌🏻 parhautta! Kaikkea hyvää sinulle ja onnea vielä hienoon hankkeeseen! 👊

  2. Marko Kristian
    20.4.2019, 21:38

    Vaikeita tunteita voi oppia sietämään, ja siinä on apuna tieto, että ne ovat ohimeneviä. Kun vaikeita tunteita oppii käsittelemään, niitä ei tarvitse turruttaa esim. masennuslääkkeillä tai alkoholilla.

    1. Juuri näin. Esimerkiksi riippuvuuksien, kuten vaikka rahapeliriippuvuuden hoidossa on tärkeää tietää, että mieliteot menevät ohi. Tärkeää on oppia tunnistamaan hetki, jolloin voi valita reaktionsa: pelata tai jättää pelaamatta. Usein ihminen alkaa ”petaamaan” tilannettaan suotuisaksi pelaamiselle jo kauan ennen itse peliaktia. Hetken tunnistaminen ei siten ole aivan yksinkertaista ja vaatii työskentelyä muutoksen aikaansaamiseksi.

      Joskus toipumisen tukemisessa tarvitaan masennuslääkitystä. Se auttaa muun muassa vähentämällä ahdistusta vaikeassa tilanteessa ja turvaa toimintakykyä, mikä on aivan keskeistä matkalla kohti muutosta.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *