Miten elämä ilman shampoota on sujunut?
Kirjoitin taannoin mieheni kanssa aloittamastani kokeilusta, jossa luovuimme kuukauden ajaksi shampoon käytöstä. Testin aloittamisesta on nyt kulunut lähemmäs kaksi kuukautta ja totta tosiaan, en ole käyttänyt hiusteni puhdistamiseen mitään muuta kuin vettä koko tänä aikana. Mitä hiuksilleni sitten oikein on tapahtunut?
No, oikeastaan kaikki ekassa postauksessa viikon kohdalla kirjoittamani pätee edelleen. Tukka puhdistuu vesipesulla ihan kohtalaisesti, mutta en ole huomannut, että hiuspohja olisi sen kummemmin ”tottunut” shampoottomuuteen tai alkanut pysyä testin alkua puhtaampana. Lopputulos on näin kahden kuukauden jälkeen aika lailla sama kuin heti silloin ensimmäisillä vesipesukerroillakin. Tai oikeastaan ehkä jopa hieman huonompi, mikä on ollut vähän yllättävää huomata. Kun vertaan tätä postausta varten ottamiani kuvia viikon kohdalla otettuihin, näyttää tukka niissä viikon kohdalla otetuissa paljon puhtaammalta. Toki huonompi valotus ynnä muu voi hämätä, koska valokuva ei ikinä ole ihan sama juttu kuin todellisuus. Mutta siis ainakaan mitään merkittävää päänahan tottumista ei ole tapahtunut, pikemminkin päinvastoin.
Vaikka kuukauden testipätkä oli ja meni, en ole silti halunnut vielä lopettaa shampoottomuutta. Vähän rasvaisempiin hiuksiin on jo tottunut eivätkä ne enää häiritse minua sen kummemmin. Lisäksi elättelen edelleen pientä toivoa siitä, että hiuspohja alkaisi pysyä puhtaampana, kun kokeilua pitkittää. Esimerkiksi miehen saman prosessin läpikäynyt kaveri sanoi, että tukka oli kamalimmillaan juuri kahden kuukauden kohdalla ja vasta sen jälkeen alkoi kunnolla helpottaa. Rehellisesti sanottuna en kuitenkaan ole enää kovin optimistinen sen suhteen, että hiukset alkaisivat yhtäkkiä puhdistautua aiempaa paremmin. Luulisi, että hiuspohja olisi tässä ajassa jo sopeutunut, jos sillä olisi aikeissa alkaa tuottaa vähemmän rasvaa.
Tällä hetkellä tuntuukin, etten oikein tiedä, miten hiustenpesun suhteen etenisin. Tykkään kovasti vesipestyjen hiusten tuuheammasta tuntumasta ja siitä, ettei tukka ole ollenkaan niin sähköinen kuin shampoopesujen jälkeen. Esimerkiksi poninhännän pitäminen oli aiemmin hankalaa, kun lyhyemmät ”flyaway”-hiukset kasvojen ympärillä alkoivat hetkessä roikkua naamalla eivätkä pysyneet millään ylhäällä muiden hiusten kanssa. Vesipesujen jälkeen ongelmaa ei ole ollut, vaan ponnarista tulee sileä, tasainen ja se pysyy helposti ylhäällä vaikka koko päivän. Aiemmat hennot ja liukkaat hiukset, jotka olivat tokana päivänä pesun jälkeen paitsi rasvaiset, myös päätä pitkin valuvat, eivät enää houkuta.
Kuitenkaan hiukseni eivät vain tunnu puhdistuvan vesimenetelmällä niin hyvin kuin toivoisin. Eivät ne mitenkään hirvittävän likaisiksi jää, mutta eivät myöskään ole kunnolla puhtaat edes heti pesemisen jälkeen. Olenkin nyt harkinnut ostavani jonkun luonnonmukaisen, saippuapohjaisen shampoopalan ja testaavani, josko sellainen tarjoaisi sopivan välimuodon vesipesujen ja perus-shampoon välille. Esimerkiksi Flow-merkin shampoopaloista olen kuullut paljon positiivista, joten kenties sellaisen käyttöönotto voisi olla seuraava hiuskokeiluni.