Kurkistus vaatekaappini sisältöön

Järjestelin viime viikonloppuna pitkästä aikaa vaatekaappini, kun huomasin housuhyllyllä pyörivän vielä kesän jäljiltä shortseja ja neulepinon muistuttavan uhkaavasti röykkiötä. Tänään vuorossa on siis varsinainen kilometripostaus, nimittäin kurkistus vaatekaappini sisältöön.

Karsin siivouksen yhteydessä pienen muovikassillisen vaatteita eteenpäin lahjoitettavaksi, mutta täytettä jäi edelleen kaappiinkin enemmän kuin runsaasti. Ostan uusia vaatteita äärimmäisen harvoin, mutta myös käytän niitä todella pitkään: varmaan puolet vaatteistani ovat vähintään viisi vuotta vanhoja, ja suuri osa on vieläpä ollut sitä ennen käytössä siskollani. Etenkin paidoista jotkut ovat jopa kymmenen vuoden takaisia, siskoni yläasteella tekemiä ostoksia.

En pyri vaatekokoelmassani minimalismiin, vaan säästän yleensä sellaisetkin vaatteet, joista pidän mutta joita en ehdi käyttää kuin harvoin. Monet vaatteeni ovat pitkästä käyttöiästä (ja halvasta ostohinnasta) johtuen vähän nuhjaantuneita. Pyrin löytämään niille siitä huolimatta käyttöä – ja välillä jopa varsinkin siksi, koska kirpputorille kelpaamattomat vaatteet päätyisivät muuten roskiin. Esimerkiksi nyppyyntynyt t-paita toimii vielä vallan mainiosti umpinaisen neuleen aluspaitana. Koen, että olen tietyllä tapaa vastuussa vaatehankinnoistani loppuun asti. Jos ostan tai saan jotakin, en ”voi” vain dumpata sitä saman tien kierrätykseen, vaan yritän aina keksiä sille jotakin käyttöä. Onneksi en ole nirso tyylini suhteen, vaan kaikenlaiset perusvaatteet kelpaavat. Päälläni on lähes aina farkut, jokin paita ja neule.

Koska Suomen vilpoisissa säissä jokin lisäkerros t-paidan päälle on tarpeen lähes ympäri vuoden, on pitkähihaisten paitojen kokoelmani paisunut varsin suureksi. Kaikista eniten minulla on erilaisia umpinaisia neuleita ja college-paitoja. Ylemmässä kuvassa oikealla puolella näkyy 3/4-hihaisten paitojeni rivistö, kun taas alemman kuvan valkoinen, tummanharmaa ja poolokauluksinen neule sen sijaan edustavat vaatekaappini lämpimimpiä pitkähihaisia. Ylemmän kuvan tummanvihreä ja tummansininen neule sekä alakuvan vaaleanharmaa ja vaaleanpunainen paita ovat pituudeltaan varsin lyhyehköjä, ja niitä käytän mielelläni etenkin korkeavyötäröisten mama jeansieni kanssa. Uusin paidoista on vaaleanpunainen, ihanan pehmeä college: rakastuin väriin, ja minun oli ”pakko” ostaa se keväällä omakseni. Muut kuvien puserot ovatkin sitten vähintään kolme vuotta vanhoja, monet jopa viiden vuoden takaisia. Ainoastaan yläkuvan beigeraidallisen, lämpöisen neuleen ostin pari vuotta sitten kirpputorilta.

Edellisten lisäksi minulla on vielä lisääkin pitkähihaisia (apua, en ollut edes tajunnut kokoelmieni laajuutta ennen tämän postauksen tekoa). Ylemmässä kuvassa ovat neljä ohuinta neulettani –  viininpunainen, valkoinen sekä löysä ja tyköistuvampi tummansininen. Lisäksi kuvassa näkyy vielä yksi lyhythelmainen collegepaita, jonka sain jokunen vuosi sitten joululahjaksi. Muut yläkuvan neuleet ovatkin jo tosi vanhoja, ainakin viiden vuoden takaisia.

Alakuvassa näkyvät omistamani hupparit. Käytän niitä tosi harvoin, mutten toisaalta halua luopuakaan niistä: turkoosi ja harmaa umpinainen huppari ovat ihanan lämpimiä kylmimpinä talvipäivinä. Violetti Puman huputon collegepaita on lähinnä urheilukäytössä, ja valkoisesta ohuesta hupparista pidän, koska siinä on hauskat 3/4-mittaiset hihat. Kaikki hupparini ovat erittäin vanhoja ja lahjaksi saatua Puman versiota lukuun ottamatta käytettynä minulle tulleita – juuri niitä postauksen alussa mainostamiani kymmenen vuoden takaisia siskoni hankintoja.

Neuletakkityyppisiä tai avonaisia neuleita minulla ei onneksi ole ihan niin paljoa kuin umpinaisia versioita. Avoimet neuleet ovatkin siitä kivoja, että niitä on helppo muunnella alla olevaa paitaa vaihtamalla. Näistä saa siis koottua lukemattomia erilaisia asuja! Ylemmässä kuvassa ovat pidemmät, takapuolen peittävät versiot ja alemmassa rento ruutupaitani, kolme ohutta neuletakkia sekä valkoinen, hyvin ohut avonainen neule. Näiden asettelu kuvaa varten oli ihan tuskaa, joten luovutin lopulta valkoisen neuleen kanssa – se on niin epäsymmetrisen mallinen helmastaan, että näytti joka kuvassa pelkältä muodottomalta kasalta. Siksi siis tuollainen outo kääryle, haha! Näin talven lähestyessä ohuet neuleet jäävät aika lailla lomalle vaatekaapissani, mutta ylemmän kuvan harmaa ja musta neule lämmittävät mainiosti viileämmilläkin keleillä.

Huh, siinä kaikki pitkähihaiseni! 28 kappaletta, ihan tolkuton määrä. Käytän kuitenkin niistä kaikkia, vaikka osaa toki hyvin harvoin. Pitkähihaiset on myös tarkoitettu aika erilaiseen käyttöön: osa toimii toki paremmin vuoden ympäri, mutta hupparit ja villapaidat jäävät kyllä pääosin talveen ja ohuet neuleet lämpimämpiin keleihin.

Housuja en onneksi omista ihan niin paljoa. Kuten alussa sanoinkin, farkut ovat ehdottomat ykköshousuni: käytän niitä oikeastaan aina. Vaikka omistan farkkuja kahdeksan paria, ne ovat itse asiassa ehkä ainoa vaate, jota saatan tarvia lähitulevaisuudessa lisää. Monet housuni ovat nimittäin aika huonossa kunnossa: alarivin oikeanpuoleiset ovat aivan reikäiset ja palvelevat enää koti- ja mökkikäytössä, ja alarivin keskellä olevat harmaat ja punaiset farkut osoittavat uhkaavia haaroista kulumisen merkkejä. Molemmat mustat farkkunikin ovat vähän heikossa hapessa: oikeanpuoleiset ovat haalistuneet harmaiksi ja vasemmanpuoleiset ovat kuluneet melkein puhki reidestä. Ainoat oikeasti hyväkuntoiset farkkuni ovat alarivin vaaleansiniset mama jeansit, jotka ovatkin uusimmat ja uutena ostetut, sekä ylärivin ruskeat ja tummansiniset. Harmi kyllä tummansiniset, tasaisen väriset perusfarkkuni eivät oikein istu, vaan puristavat mahasta ikävästi. Siksi ne ovat jääneet hyvin vähäiselle käytölle, vaikka olen omistanut ne jo pitkään. Pitäisi varmaan ottaa projektiksi valita ne jalkaan aina silloin, kun menoa on vain parin tunnin ajaksi ja mahaan uppoutuva vyötärökaistale ei ehdi käydä sietämättömäksi – ne nimittäin näyttävät tosi hyviltä.

Ainoastaan kotona oleillessa en voi sietää kiristävää vyötäröä, joten minulla on muutamat rennot kotipöksyt, joilla kyllä myös ulkoilutan usein koiraa. Alemman kuvan kahdet oikeanpuoleiset housut kuuluvat näihin kotilöhövaatteisiin. Lisäksi minulla on vielä rennot harmaat housut, jotka olivat kuvan ottamisen aikaan pesussa. Alemman kuvan vasemmanpuoleinen pino sisältää sen sijaan urheiluhousuni: harmaat lökärit, tummanharmaat polvipituiset lököhousut sekä päällimmäisenä uusimmat urheiluhousuni eli salitrikoot.

Kesällä käytän tietysti shortseja ja mekkoja. Kuusi paria shortseja on ihan liikaa siihen nähden, että tavallisessa Suomen ilmastossa niitä pystyy käyttämään ehkä kuukauden päivät vuodessa, mutta ne ovat kaikki niin ihania ja hyvännäköisiä, että jemmaan niitä kaapissa harvoista käyttökerroista huolimatta. En totisesti ole mikään hameihminen, mutta omistan kuitenkin myös muutamia mekkoja: oikean ylänurkan mekko on lähinnä kesäiseen kotikäyttöön erittäin lyhyen helmansa tähden, kun taas kukkakuvioista shortsipukua ja farkku-raidallista mekkoa käytän kesäaikaan todella aktiivisesti. Sain tuon kukkakuvioidun shortsihaalarin tänä keväänä mieheni siskolta, jolle se ei ollutkaan sopivan kokoinen, ja en juuri muita vaatteita viime kesänä pitänytkään. Ihanan rento, kevyt ja helppo kesäasu! Aika hauskaa muuten, miten sinisävyisiä kaikki kesämekkoni ovat – tätäkään en olisi tajunnut ilman postauksen kuvaamista.

 

T-paitoja, toppeja ja ohuita pitkähihaisia paitoja minulla on niin älytön kokoelma, että niiden kuvaamisessa yksitellen ei olisi ollut mitään järkeä. Joudutte siis tyytymään tympeisiin pinoihin vaatekaapissa. Jotta kaivatun vaatekappaleen löytäminen olisi helpompaa, olen järjestellyt t-paidat kahteen pinoon: ylemmässä kuvassa näkyvät löysemmät, kuvioidut tai muutoin ”esillä pidettäviksi” tarkoitetut versiot, alempi pino sisältää yksivärisiä ja simppeleitä paitoja, joita pidän pääasiassa umpinaisten neuleiden alla. Enimmäkseen käytän nimenomaan t-paitoja, mutta kylmemmällä säällä on mukavaa, että aluspaidassakin on pitkät hihat. Toppeja käytän lähinnä löysien tai avonaisten t-paitojen kanssa, joten niitä omistan vain muutamia ja niitä näkee ylläni pelkältään ainoastaan helteisimpinä päivinä.

Takkeja minulla on myöskin reilusti, lähinnä siksi, että olen ostanut viimeisen puolentoista vuoden aikana useamman uuden lämmittimen kirpputorilta. Ylemmässä kuvassa ovat paksummat talvitakit ja alemmassa kevyemmät välikausitakit. Yläkuvan vasemman reunan musta ja vaaleanruskea takki ovat oikeita supertoppalämmittimiä, joita käytän pakkasen puremilla koiranulkoilutuslenkeillä (ja mustaa välillä myös ”hienommissa menoissa”, jos kroppa uhkaa muutoin vajota hypotermiaan). Yleensä minut tapaa talviaikaan kuitenkin harmaassa villakangastakissani, jonka ostin 12 euron pilkkahintaan kirpputorilta. Takki on itse asiassa lasten kokoa 158cm, mutta sopii ylleni kuin nakutettu. Kuvan oikeassa reunassa kurkkii vielä vanha pidempi toppatakkini, joka on siskoni vanha. En käyttänyt sitä enää viime talvena juurikaan, mutta takista on repeytynyt yksi nappi, joten en tiedä, menisikö se kaupaksi kirpputorillakaan. Toistaiseksi olen siis säilyttänyt sitä ja käyttänyt välillä kunnon pitkää takkia kaivatessani.

Itse asiassa kaikki takkini lukuun ottamatta alakuvan vanhempaa, toisen nahkatakin takaa kurkkaavaa nahkatakkiani ovat käytettynä hankittuja tai saatuja. Alakuvan vasemmanpuoleinen kevyttoppatakki on kevät- ja syyskauden vakiovarustukseni, joskaan ei enää lämmitä riittävästi lämpötilan laskiessa lähemmäs viittä plusastetta. Sen vieressä oleva nahkatakki on uusin kirpputorilöytöni. Edellinen, takaa pilkistävä tekonahkatakkini alkoi hajota vuosien ahkeran käytön jälkeen, joten halusin tilalle kestävän, aidon nahkatakin. Ostin takin niin myöhään syksyllä, etten ehtinyt käyttää sitä kuin ihan hetken, mutta uskon, että kaivan sen kevään tullen innolla esiin. Toppaliivi on siskoni muinaisjäänne ja kätevä koiranulkoilutusverme välikaudella. Sen takaa pilkistävä valkoinen hiha kuuluu puolestaan niin ikään siskoltani perittyyn superohueen kuoritakkiin, jota käytän sateella ulkoillessa. Takki on merkkiä Wesc, mistä voi ehkä jo arvata, että se on hankittu yli kymmenen vuotta sitten.

Näiden lisäksi minulla on tietysti myös vino pino sukkia, alusvaatteita, uimapukuja, sukkahousuja ja legginsejä sekä muutama juhlamekko. Plus asusteet, kuten pipot ja tumput talveksi sekä muutama huivi asujen piristeeksi. En viitsinyt ryhtyä kuvaamaan niitä, mutta räpsäisin nyt kuitenkin otoksen juhlavammista paidoistani, kun normipaitoja en jaksanut alkaa esitellä erikseen. Koska en harrasta bileitä, tarvitsen siistimpää päällepantavaa aika harvoin. Siksi varsinaisten juhlamekkojen, boleroiden ja -hameen lisäksi kaapistani löytyy vain viisi juhlavampaa yläosaa. Vaikka tavallaan olisin mielelläni se tyttö, joka käyttää nättiä silkkipaitaa arkenakin, en vain kestä ”hienomman materiaalin” tuntua ihollani normikäytössä. Siispä muiden kuin trikookuteiden esiintyminen ylläni keskittyy harvoihin ja valittuihin hetkiin.

Huhhuh, johan oli rykäisy! Kun vaatteet kerran tuli leviteltyä ympäri makuuhuonetta, otin samalla otokset myös kierrätyksestä ja uutena ostetuista vs. käytettynä hankituista vaattesta kertovaa postausta varten. Sellainen on siis luultavasti tulossa lähitulevaisuudessa. Blogini pisimmän ja kuvarikkaimman postauksen jälkeen pieni tauko vaateaiheesta tekee kuitenkin ehkä terää – katsotaan siis, millä aiheella ensi kerralla törmäillään.

muoti kirppisloydot paivan-tyyli
Kommentit (1)
  1. Vaatekaapin inventaario – Maja auringolle | Lily
    26.10.2021, 17:36

    […] siihen, mitä oikeastaan omistan, ja päätin jakaa vaatekaappitsekkauksen myös tänne blogiin. Kolme vuotta sitten kuvasin ja kirjoitinkin koko vaatevarastoni sisällön, mutta nyt lienee hyvä aika palata asiaan. […]

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *