Oma tyyli hukassa

Tulevaisuuden lisäksi myös oman pukeutumistyylini yllä tuntuu leijailevan näin äitiyslomalaisena suuri kysymysmerkki. Sain muutama päivä sitten vihdoin järjesteltyä vaatekaappini ja tajusin jälleen sen, mikä oli kyllä tiedossa jo etukäteenkin: minulla ei ole juuri mitään päällepantavaa. Käytettävissä olevien vaatteiden hylly ammotti tyhjyyttään, kun taas  ”ehkä joskus imetyksen päättymisen ja muutaman kilon painonpudotuksen jälkeen” -kasa hipoi pilviä.

Olen mielestäni palautunut raskaudesta ihan mukavasti, mutta aivan entisissä mitoissani en ole. Kirjoitan palautumisesta varmasti vielä oman postauksensa, kun synnytyksestä on kulunut hieman enemmän aikaa, mutta ainakaan vielä en pysty käyttämään vanhoja farkkujani. Napit saa kyllä tungettua kiinni, mutta housut kiristävät niin pahasti, etten todellakaan halua käyttää niitä. Siispä olen viettänyt viimeisen kuukauden ensin hellemekoissa ja sen jälkeen – voi kyllä – niissä samoissa kaksissa raskausfarkuissa, joissa olen laahustanut jo edelliset puoli vuottakin. Ainoastaan vanhat lököhousut mahtuvat, mutta collegeissa ei oikein viitsi lähteä ihmisten ilmoille.

Sopivan kokoiset housut tulisivat siis ehdottomasti tarpeeseen, mutten oikein tiedä, kuinka kauan niiden ostamisen kanssa pitäisi odotella. Onko realistista ajatella, että palautuisin vielä entiseen kokooni ja vanhat pöksyt pääsisivät taas käyttöön, vai tarvitseeko koko housuvalikoima uusia? Lähtökohtaisesti vaatekaapin uusiminen tuntuu vähän nihkeältä, kun vanhoja vaatteitakin kerran on. Valtaosa housuistani on aika kuluneita, joten en usko, että ratkeamispisteessä olevat kuteet tekisivät kauppaansa kirpparillakaan. Käyttäisin ne siis mieluummin itse loppuun kuin dumppaisin vielä tekstiilijätteeksi. Mutta jos en pysty käyttämään niitä, ei minulle oikein jää vaihtoehtoja.

Oma lukunsa ovat myös yläosat. Minulla on kaksi imetykseen tarkoitettua t-paitaa, yksi tavallinen edestä napitettava t-paita sekä pitkähihainen imetyspaita, jota käytin jo raskausaikana. Näiden neljän lisäksi olen tähän asti käyttänyt normaaleita spagettiolkaintoppeja, koska niiden olkaimet on ollut helppo sujauttaa pois olalta imetyksen ajaksi. Talven lähestyessä alan kuitenkin tarvita yhä useammin lämmintä neuletta tai muuta pitkähihaista paitaa, jolloin toppien käyttö vaatisi päällyspaidan riisumista jokaisella imetyksellä. Onhan se mahdollista, muttei kovin näppärää. Haluan imetyksen sujuvan mahdollisimman kätevästi ja huomaamattomasti, joten esimerkiksi tavallisten t-paitojen käyttäminen ja helman nostaminen ylös imetyksen ajaksi ei oikein houkuttele. Tarvitsen vauvan imettämiseen usein kahta kättä enkä halua esitellä paljasta mahaani kanssaihmisille.

En ole koskaan ollut shoppailun suurin ystävä, mutta nyt, kun vaatekaupoissa kiertely ja sovittelu on vauvan kanssa entistä hitaampaa ja monimutkaisempaa, vaatekaapin uusiminen tuntuu entistäkin työläämmältä ja rasittavammalta velvollisuudelta. Mieluiten suosisin kirpputoreja, mutta kriteereihin sopivien vaatteiden metsästäminen sieltä tuntuu aikamoiselta urakalta. Ehkä pitäisi vain mennä sieltä, missä aita on matalin ja tyytyä shoppailemaan kotoa käsin nettikauppojen ihmemaailmasta? Oman haasteensa hommaan tuo se, etten oikein tiedä, mihin suuntaan haluaisin tyyliäni viedä. Kun on niin pitkään käyttänyt vain muutamia vaatteita ja hoitanut pukeutumisen autopilotilla (aina samanlaiset siniset raskausfarkut ja niiden kaveriksi pinon päällimmäinen raskauspaita), tuntuu oman tyyylin miettiminen rajattomien mahdollisuuksien ympäröimänä vaikealta. Mahdollinen muuttuva koko sekä se, että imetyksen loppuessa pääsen luultavasti viimeinkin palaamaan omien vanhojen vaatteideni äärelle, saa myös aikaan sen, ettei kuteisiin tahtoisi uhrata paljoakaan kahisevaa.

Miten te olette pukeutuneet imetysaikana?