Kesäni toinen kaupunkireissu koitti eilen, kun lähdimme taaperon, siskoni ja äitini kanssa päivävisiitille Hämeenlinnaan. Olimme siellä samantyyppisellä retkellä melkein tasan vuosi sitten, joskin tuolloin mukana oli siskon sijaan isä. Säätiedotus oli lupaillut sadekuuroja, mutta lähtöpäivänä ne olivat onneksi kaikonneet seuraavaan päivään ja saimme nauttia oikein mukavasta kesäretkisäästä. Ei ollut liian kuuma, vaan juuri sopiva ilma kaupunkikiertelyyn. Päivävalintana maanantai rajoitti jonkin verran esimerkiksi ruokapaikkavalikoimaa, mutta eipähän toisaalta ollut ehkä niin ruuhkaistakaan. Lähdimme matkaan puoli kymmenen korvilla aamulla ja siskoni toimi kuskina. Jouduimme tosin loppujen lopuksi ottamaan meidän automme, kun taaperon turvaistuimen alavöitä ei saanut pujotettua sen puoleen siskoni kuin vanhempienikaan autojen etupenkkien kiskojen alle.

Ensimmäinen pysähdyspaikkamme oli Iittalan lasitehdas ja outlet. Näin maanantaina Design-museo oli suljettu, mutta äitini ja siskoni tekivät hyviä löytöjä outletista ja tehtaan vierailuparvelta pääsi näkemään, kuinka puhaltajat tekivät sulasta lasimassasta Iittalan tuotteita. Iittala-piipahduksen jälkeen olikin jo lounasaika, joten kävimme syömässä kahvila Hemmassa. Se yllätti oikein positiivisesti! Meidän aikuisten salaattiannokset olivat tosi monipuoliset ja täyttävät, ja mikä parasta, myös lapsi sai vatsansa täyteen. Pienille lapsille oli nimittäin saatavilla omia sormiruoka-annoksia, ja taapero tykkäsi omasta mansikkaa, vesimelonia, avokadoa, kurkkua ja kanaa sisältäneestä annoksestaan hurjasti! Hän ei vielä perusta aikuisten ravintolaruoista ja on muutenkin vähän valikoiva syömistensä kanssa, joten oli ihanaa, että hänellekin löytyi muutakin mieleistä ruokaa kuin vain omat eväsnaksut.

Syömisen jälkeen käväisimme kirpputori Aarreaitassa. Ostin sieltä vauvalle uudenveroiselta näyttäneen valkoisen bodyn hintaan 2,50€. Paras juttu oli kuitenkin hieno leikkialue, jossa taapero sai laskea kerta toisensa jälkeen liukumäkeä tädin ja mummin kanssa. Huippua, miten monissa paikoissa on nykyään huomioitu myös pienten kävijöiden viihtyvyys.

Kirpparilta suuntasimme Aulangolle. Ajatuksena oli, että jo pari tuntia päiväuniaikansa ylitse sinnitellyt taapero voisi nukahtaa rattaisiin samalla, kun itse kävelisimme hetken luonnon helmassa. Noh, eihän hän rattaisiin nukahtanut, mutta paluumatkalla kohti Lasten Kirppis Kirahvia hän onneksi torkahti autoon. Siskoni jäi valvomaan pikkuneidin unta siksi aikaa, kun me kiertelimme äitini kanssa kirppistä. Ei taapero malttanut nukkua kuin 25 minuuttia, mutta onneksi sen verran kuitenkin, niin jaksoi ansiokkaasti nukkumaanmenoaikaan asti. Ja Kirahvista teimmekin ison pinon hyviä löytöjä! Taaperolle löytyi pyjama sekä Polarn O. Pyretin ja Noshin legginssit, vauvalle puolestaan Gugguun body, Newbien rusettihousut, Aavistus-merkin aivan ihana mekko sekä Reiman vaaleanpunainen pörröhaalari. Myös Kirahvissa oli kiva lasten leikkialue, joten herättyään taapero sai jälleen nautiskella liukumäessä laskettelusta.

Viimeisenä ajoimme vielä  Tiirinkosken tehtaalle, jossa vierailimme myös viime vuonna. Tilasimme vohvelit ja taapero popsi välipalaa. Kiertelimme myös hieman paikan myymälässä sekä kävimme tietenkin moikkaamassa eläimiä. Ylämaankarja paistatteli päivää niin kaukana, ettei niitä oikein näkynyt ja kanikin oli aurinkoa paossa nurkassaan, mutta hevosia ja kanoja pääsimme ihastelemaan lähietäisyydeltä. Etenkin kanat olivatkin taaperolle mieleen, ja testasipa hän myöskin pihalta löytyneillä potkuautoilla potkutteluakin. Hämeenlinnan-reissusta voisi hyvin ottaa jokakesäisen perinteen, sen verran kiva ja näppärä päiväretkikohde kyseinen kaupunki on.

Tulevan vauvamme tarvikehankinnat etenevät, mikä tuntuu näin tasan kuukautta ennen laskettua aikaa varsin helpottavalta. Vaikka kaupat ovat toki auki lapsen syntymän jälkeenkin ja ekasta kerrasta viisastuneena tiedän, että niitä perusmarketista saatavia tuotteita ehtii hamstrata sitten tarpeen ilmetessäkin, on mukavaa, ettei to do -listalla pyöri enää tässä kohtaa miljoonaa ranskalaista viivaa. Synnytystoivelista on tulostettuna, muutamat pienimmät vaatteet valmiiksi pestyinä ja varmaan tässä parin viikon sisään pakkaan sairaalakassinkin valmiiksi.

Isoin edistysaskel on kuitenkin ollut sisarusrattaiden ostaminen. Alkuperäinen visioni oli skipata tuplarattaat ja kuljettaa lapsia tilanteen mukaan joko vaunujen ja seisomalaudan yhdistelmällä tai siten, että esikoinen menisi rattaisiin ja vauva kantoreppuun. Nyt vauvan syntymän lähestyessä aloin kuitenkin kyseenalaistaa ajatuksen toimivuutta. Esikoinen istuu edelleen mielellään rattaissa, ja vaikka hän on aina kausittaisesti innostunut kävelemään itse enemmän, varsinkin vilkkaammissa paikoissa hän tahtoo usein mieluummin olla kyydissä ja tutkia keräämiään kiviä. Esimerkiksi yksin koiraa ulkoiluttaessani en edes anna hänen lähteä pois rattaista juoksentelemaan, koska en luota, että toisella kädellä koiraa taluttaessani ja toisella rattaita työntäessäni kykenisin ohjeistamaan ja valvomaan vapaana kirmaavaa taaperoa riittävän hyvin. Ajatus siitä, etten pystyisi jatkossa pitämään esikoista ikinä rattaissa ilman, että vauvaa on kannettava repussa, ei siis tuntunut kovin käytännölliseltä. Lisäksi esikoisella on ollut viime aikoina  havaittavissa pientä uhmantynkää. En siis luota, että hän kävelisi itse tai matkaisi kiltisti seisomalaudalla tilanteessa kuin tilanteessa.

Ei siis muuta kuin Tori.fi:n hakuvahdit tulille ja kyttäilemään lähiseudun tuplaratastarjontaa. Tosi monissa edullisemmissa rattaissa tuntui olevan joko kaksi paikkaa isommalle lapselle tai koppa ja istuin ilman toista ratasistuinta, mutta halusin, että samaan pakettiin sisältyisi jo valmiiksi niin vaunukoppa kuin kaksi istuinosaakin. Muutoin kriteerini eivät olleet kummoiset. Esikoisen rattaatkin ovat edullisesti käytettynä hankitut ja palvelleet oikein hyvin, ja alun perinhän meidän ei edes ollut tarkoitus hankkia koko tuplarattaita lainkaan. En siis kokenut kaipaavani markkinoiden uutuuksien hienouksia tai niitä kaikista kätevimpiä, keveimpiä ja näppärimpiä kärryjä, vaan perusrattaita, joilla pääsisin kolmistaan lasten kanssa liikkeelle.

Noin viikon etsiskelyn ja parin ilman vastausta jääneen kyselyn jälkeen lopulta onnisti. Vierekkäiset Carenan tuplarattaat, joissa mukana kaksi istuinta sekä vaunukoppa, suorastaan naurettavan halvalla eli hintaan 30 euroa! Meillä oli tuplarattaille aika matala budjetti, joku parisataa euroa, mutta ihan näin edullisesti en sentään villeimmissä ajatuksissanikaan ajatellut rattaita saavani. Rattaat ovat jo useamman vuoden vanhat ja pientä kulumaa ja tahraa löytyy, mutta hintaan nähden ne ovat mielestäni vallan loistokunnossa. Kankaiden pesemisen ja erään revenneen sauman korjaamisen jälkeen kärryt eivät mielestäni kalpene yhtään monen sadan euron versioille. Kaikki perusominaisuudet pelittävät, työntöaisaa saa säädettyä ja kääntyvät etupyörät halutessa lukittua. Yllätyin, kuinka ketteriltä rattaat tuntuvat! Ne myös mahtuvat hyvin sisään ainakin meidän talomme ovista, joten uskoisin, että niillä mahtuu kulkemaan melko normaalisti lähes kaikkialla.

Tuplarattaiden oston yhteydessä myin pois aikaisemmin ostamani seisomalaudan, jota emme ehtineet edes kokeilla. Se meni hetkessä kaupaksi samalla hintaa jolla itsekin sen ostin. Aika hullua, että loppujen lopuksi sain tuplarattaat vain viisi euroa kalliimmalla kuin seisomalaudan! Kierrätys ja käytettynä ostaminen ovat kyllä parhaita keksintöjä ikinä. Loppujen lopuksi aika moni haluaa vain päästä tilaa vievistä tavaroistaan eroon ja on valmis luopumaan hyvistä ja kalliistakin tuotteista pilkkahintaan. Itse asiassa nämä meidänkin rattaamme olivat ehtineet olla myynnissä jo pari päivää ennen yhteydenottoani, eli kyse ei edes ollut siitä, että olisin ollut jotenkin loistavalla ajoituksella liikenteessä tai että minulla olisi käynyt satumainen tuuri. Uskon, että joitain ostajia superhalpa hinta voi jopa epäilyttää, kun tulee olo, että tuotteessa on pakko olla jotain vialla. Mutta eipä ollut, vaan saimme aivan kuvauksen mukaiset ja käyttökelpoiset rattaat.

Ratashankinnan lisäksi olen ostanut vauvalle muutamia vaatteita kirpputoreilta. Kuten olen aikaisemmin kertonutkin, esikoisen ollessa vauva suosin melko unisex-tyylistä pukemista, kun taas nykyisin tykkään selvästi tyttömäisemmistä asuista. Melkein silti naurattaa, kun katsoo täydennyshankintojani: yksiä simppelin valkoisia potkuhousuja lukuun ottamatta pelkkää vaaleanpunaista, kukkaa tai pitsiä. Mutta ideana onkin juuri se, että yhdistelemällä näitä nyt hankittuja vaatteita jo kaapista valmiiksi löytyviin, tulee kokonaisuuksista tyttömäisempiä ja siten paremmin nykyiseen makuuni sopivia. Mitään akuuttia tarvetta ei ole millekään (paitsi jos tämä uusi vauva on kova pulauttelemaan ja sotkemaan – esikoisen vaatteet säilyivät puhtaina monta päivää), mutta jos jotain kivaa löytyy, olen antanut itselleni luvan hankkia kokoelmaan sopivia vaatteita, mikäli niitä halvalla käytettynä bongaan.

Ostin myös itselleni alennuksesta parit uudet imetysliivit. Tajusin nimittäin, että esikoisen jäljiltä minulla on tallessa vain kahdet kunnolliset imetykseen sopivat rintsikat, ja niistäkin toiset hieman kiristävät. Löysin myös kirppikseltä pari loistavassa kunnossa olevaa, muotoon ommeltua aluslakanaa pinnasänkyyn, joten petivaatteidenkin suhteen pärjäämme nyt ainakin alkajaisiksi. Vastasyntynyt ei vielä tarvitse tyynyä, tyynyliinaa tai edes isoa peittoa pussilakanoineen, vaan unipussit ja ohuemmat peitot ja viltit riittävät. Olenkin ajatellut, että pussilakanoita ja muita petivaatteita voi toivoa sitten vaikka ristiäislahjaksi.

Tutteja tilasin Libero-pisteillä pari ilmaiseksi, mutta ne sopivat vasta nelikuisesta eteenpäin. Ostoslistalla ennen vauvan syntymää olisikin siis vielä pari pienelle sopivaa tuttia, sadesuoja tuplarattaiden toista puoliskoa varten, vauvakirja sekä vaipat. Vauvakirjakin olisi periaatteessa kiva ristiäislahjatoive, kun muutoin mitään ihmeellistä ei enää toisen lapsen kohdalla oikein tarvitse, mutta taidan silti hankkia sellaisen jo etukäteen valmiiksi. Esikoisen siunausjuhlissa vauvakirja toimi vieraskirjana ja haluaisin muutenkin päästä täyttämään ensimmäisten päivien, synnytyksen ja raskausajan tiedot kirjaan mahdollisimman tuoreeltaan.