Pyytäisinkö synnytykseeni doulan?

Kun olen kertonut esimerkiksi joissain Facebook-ryhmissä synnytykseen liittyvistä huolistani ja alkuperäisestä toiveestani saada kotisynnytys, on tosi moni ehdottanut minulle doulan pyytämistä mukaan sairaalaan. Doulalla tarkoittaa koulutettua tukihenkilöä, joka on läsnä paitsi synnytyksessä, myös tukee usein perhettä jo synnytykseen valmistautumisessa. Doulapalveluiden käyttö on ymmärtääkseni lisääntynyt viime vuosina tosi paljon. Doulia toimii paitsi täyspäiväisinä yrittäjinä, myös vapaaehtoispohjalta. Minulle doulan idea on jo ennestään hyvin tuttu, koska seuraan Instagramissa useampaa doulaa, jotka jakavat synnytysaiheista sisältöä. Olen myös mm. kuunnellut Doulapodia.

Yleisesti ottaen suhtaudunkin douliin tosi positiivisesti. Heistä on tutkimustenkin mukaan monenlaista hyötyä synnytyksissä: doula saattaa mm. lyhentää synnytyksen kestoa, vähentää matalia Apgar-pisteitä saavien vauvojen määrää ja lääkkeellisten kivunlievitysten käyttöä sekä parantaa synnytyskokemusta. Toisaalta voi toki myös olla, että doulan ottavat synnytykseen mukaan lähinnä ne äidit, jotka ovat muutenkin valmistautuneet synnytykseen hyvin ja tavallista kiinnostuneempia aiheesta. Doula kuitenkin tuo varmasti monille odottajille tietynlaista mielenrauhaa ja turvaa synnytyksen aikana. Kätilöt voivat vaihtua, he eivät ole läsnä koko synnytyksen ajan eikä heihin pääse tutustumaan etukäteen. Doula sen sijaan on synnyttäjälle jo ennestään tuttu tukipilari, joka on hyvin perillä synnytyksistä ja osaa ehkä antaa erilaisia neuvoja ja tukea kuin vaikkapa puoliso.

En kuitenkaan itse aikaisemmin ollut ikinä edes harkinnut, että omassa synnytyksessäni voisi olla läsnä doula. Ilmeisin syy tälle on tietysti se raha. Ammattidoulien palkkiot alkutapaamisineen, synnytyspäivystyksineen ynnä muineen huitelevat helposti lähempänä tuhatta euroa, tai vähintään satasissa. Yrittäjänä itsensä työllistävä doula on siis ollut niin tässä kuin edellisessäkin raskaudessani suoriltaan mahdoton idea.

Omalla paikkakunnallani on kuitenkin siinä mielessä aivan superihanteellinen tilanne, että täällä toimii myös vapaaehtoisten doulien muodostama doulapiiri. Vapaaehtoisen doulan voi saada synnytykseensä pelkkien matkakulujen ja parinkympin kulukorvauksen hinnalla. Toki palvelukin on sitten hieman erilainen kuin ammattilaisilla; oman doulan saa yleensä tietää vasta varsin lähellä synnytyksen ajankohtaa ja esimerkiksi sairastapauksissa voi käydä niin, ettei kukaan pääsekään tulemaan. Vapaaehtoiset doulaavat ihan vain hyvää hyvyyttään, joten tuki ei tietenkään ole yhtä intensiivistä kuin sillon, jos siitä maksaa kilpailukykyisen korvauksen. Mutta vapaaehtoisten tarkoitus onkin juuri mahdollistaa tukea synnytykseen niille, joille ammattidoulan palkkaaminen ei ehkä ole mahdollista. Siihen he ovat tosi hyviä.

Jäinkin saamieni ehdotusten myötä miettimään, pitäisikö minun sittenkin harkita doulapiirin vapaaehtoisdoulan pyytämistä synnytykseeni. Jotenkin olen ehkä ajatellut, etten ”kehtaa” kuormittaa varsin kysyttyjä vapaaehtoisdoulia omalla synnytykselläni. Onhan minulla mies tukenani enkä pelkää itse synnyttämistä lainkaan, ainoastaan sairaalassa olemista. Toisin kuin Ensi- ja turvakotien liiton vapaaehtoisdoulat, jotka on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville synnyttäjille, doulapiiriläiset osallistuvat kuitenkin kaikenlaisten odottajien synnytyksiin. Siinä mielessä huoleni on siis enemmänkin oman pääni sisällä. Mitään käytännön estettä doulapiirin doulan pyytämiselle ei omalla kohdallani ole.

Mutta olisiko doulan läsnäolosta sitten etua juuri minun synnytyksessäni? Vaikka pidän doulia superhyvänä keksintönä noin ylipäätään, en ole aivan varma. Minulle synnytyksessä tärkeää on nimittäin nimenomaan oma rauha. Vaikka vapaaehtoisdoulatkin tapaavat synnyttäjän etukäteen, en tiedä, ehtisikö yhdessä tapaamisessa muodostua vielä niin kiinteää suhdetta uuteen ihmiseen, että kokisin hänen läsnäolonsa luontevana. Lisäksi synnytykseni etenevät hyvin nopeasti, ja avautumisvaiheessa olin ainakin viimeksi mieluiten lähinnä itsekseni. Tuntuisi hassulta vaivata vapaaehtoisdoulaa, jos en lopulta sitten edes haluaisi ketään samaan tilaan kanssani. Koen kaipaavani synnytyksessä tukea enemmän siihen, että uskallan luottaa kätilöihin ja saan sanoitettua napakasti synnytystoiveeni, kuin varsinaisesti itse synnyttämiseen. Ja en tiedä, uskotaanko doulaa sen paremmin kuin puolisoa tai synnyttäjää itseäänkään, jos kätilöt ovat jostakin asiasta eri mieltä.

Osallistuin jonkin aikaa sitten doulapiirin vetämään doulailtaan, jotta saisin vähän lisätuntumaa asiaan. Paikalla olleet vapaaehtoisdoulat vaikuttivat tosi mukavilta, mutta päätöksenteon suhteen en oikein tullut hullua hurskaammaksi. Varmasti tämä on asia, joka pitää vain pohtia ja kuulostella itse. Toki yksi mahdollisuus olisi yksinkertaisesti laittaa doulapyyntö menemään, tavata mahdollinen doulaehdokas ja päättää sitten, miten toimitaan. Mutta tuntuu, että haluaisin ensin olla varma siitä, haluanko ylipäätään doulan vaiko en. Tällä hetkellä olo on ehkä sellainen, että pärjään yhtä lailla ilmankin. Mutta täytyy nyt katsoa.

Millaisia kokemuksia teillä on doulista?

Kommentit (2)
  1. Mietin, olisinko halunnut doulan synnytykseen. Minulla hinta ei olisi ollut este. Päädyin kuitenkin siihen, että minusta doulan läsnäolo olisi varmaan vain vaivaannuttavaa, enkä sitten ottanut doulaa. Valinta ei ole kaduttanut!

    1. Varmasti tärkeintä doulan valinnassa tai valitsematta jättämisessä onkin juuri tuo, että osaa tunnistaa, miten itse kokee synnytystilanteen mahdollisimman mukavaksi <3

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *