Mamma Pippuri

9.6.2016 pernilla pippuri

Naisten mies – ja aatteiden

Taannoinen vierailumme Aholassa, kirjailija Juhani Ahon Järvenpään kodissa, synnytti vimmatun lukubuumin. Kotiin palattuani lainasin oitis Ahon elämäkerran Naisten mies – ja aatteiden (Panu Rajala). Tämä perin yksioikoisen nimen omaava järkäle olikin sitten kertakaikkisen inspiroiva, intressantti ja mitä vielä ah niin hengästyttävä lukukokemus. (Lukukokemus se vasta on kauhea sana, mutta sehän se oli, ei siitä mihinkään pääse.) Elettiin sitä ennenkin kuulkaas – voimalla, palolla ja rohkeudella.

Vaan enpä tiedä, kirjan nimi on kovin alleviivaava ja jotenkin niin perin panurajalamainen. Tottahan kyllä, että naisilla oli roolia Ahon elämässä – rakastajattarinakin. Mutta myös äitihahmoina, piinaajina, tukijoina, esilukijoina, sielunsiskoina ja kanssataistelijoina.

No, eipä Aho tarvitse minusta puolustajaa. Mutta kyllä minä niin mieleni pahoitin, voi sentään.

Kirja piirtelee kuvan uupumattoman jämäkästä Ahosta. Miehestä, jolla on mielipide sekä luja tahto ajaa sen asiaa. Ja mitä Ahon kirjalliseen tuotantoon tulee, oli se omana aikanaan aivan uudenlainen valonvälähdys.

Ahon elämäntarinan rinnalle Rajala rakentaa kiinnostavan ja värikkään kuvan ajan Suomesta, ihmisistä, taiteilijayhteisöstä ja poliittisesta ilmapiiristä. Kuin olisin itse nähnyt ja siellä ollut. Tutuiksi tulevat myös Järnefeltien perhekunta, Minna Canth sekä Tuusulanjärven taiteilijayhteisö.

Juhani Aho oli osallisena siellä ja täällä. Mieli paloi, vaikkei asia aina ollut sitä ominta. Erinäiset puuhastelut kantavat aina meidän päiviimme saakka. Ahon ansiosta esimerkiksi Isä meidän -rukous alkaa edelleenkin juuri noilla alkusanoilla, eikä raamatunsuomennoskomitean joukolla ideoimalla uudistuksella: ”Meidän Isämme…”

juhani_aho_venny_soldan-brofeldt_heikki_aho_antti_aho.jpg

Mutta nyt: mene, lainaa, lue. Näe, koe ja tunne. Näin minä neuvon.

Aloha!
-Pernilla-

Panu Rajala:
Naisten mies ja aatteiden
Juhani Ahon elämäntaide
WSOY, 2011

Perhekuvassa Ahon ’virallinen’ perhe:
Juhani Aho, taiteilija Venny Soldan-Brofeldt sekä lapset Heikki Aho ja Antti Aho

Kulttuuri Kirjat

6.6.2016 pernilla pippuri

”Sillä kukat ovat hyviä kuuntelijoita”

Ollos tervehditty!

Voi kuulkaas ja nääs nääs.
Ei ehdi kesän lapsi istumaan sisällä blogia kirjoittamassa, kun aurinko paistaa yötä päivää ja kastemato huutelee kutsuvasti kukkapenkin laidalta. Luikertelijan kutsuun on vastattava, ei epäilystäkään.

Päivät ovat kuluneet puutarhassa, vajan nurkkia kolutessa (missä ovatkaan kaikki elintärkeät pihatilpehöörit?) ja kukkapenkkejä kuopsutellessa. Selvennykseksi mainittakoon, etten todellakaan ole mikään kotipihan supermartta. Vuodet ja erheet ovat kuitenkin opettaneet oman pihan metkuja, eikä kaikki ole enää ihan niin vaikeaa ja vastenmielistä kuin ennen.

Pippurin puutarhahitti tälle kesälle on köynnökset. Jos vain jaksaa nähdä istuttamisen vaivan, voi sen jälkeen huoletta istahtaa loppukesäksi kahvikupin kanssa kasvua ihastelemaan. Köynnöksillä saa helposti ja nopeasti varsin kohtuuhintaista vehreyttä .

Tällä viikolla pihalta löysivät paikkansa villiviini, humala ja köynnöskrassi. Viime kesänä istutettu lännenpiippuköynnös vaikutti viime hetkille saakka huolestuttavan elottomalta, mutta osoitti pienen uhkailun jälkeen olevansa sittenkin elossa ja sai raikuvat aplodit.
Piippuköynnöksessä on nyt yhteensä neljä lehteä. Olenkin kyllä ymmärtänyt sen olevan ensivuosinaan kovin hidaskasvuinen. Mutta että ihan kuinka tavattoman hidaskasvuinen?

Jos et tiedä, miltä piippuköynnös näyttää, niin menehän nyt, googlaa se ja kerro sitten, voiko olla mitään suloisempaa.

Ehkä mielessäsi viriää tätä rönsyilevää köynnöslistausta lukiessasi kysymys ”voiko köynnöksiä olla liikaa?”. Enpä tiedä. Se nähdään. Parempi varata muutamia hyviä saksia sisälle, että päästään tarvittaessa ulos.

Auringon ja kesätuulen täyttämä kirjoitustauko todisti, että blogillani on kaksi uskollista ja kaipaavaa lukijaa: armas siskoni sekä suloinen ystävätär. Terveisiä vaan sinne, mussukat! Mutta höm höm, missä viipyy äidin huolestuneet kyselyt? Eikö äiti lue blogiani? Äiti, hyvänen aika!

Alkukesän puutarhamusiikiksi sopii niin kertakaikkisen passelisti Pekka Strengin: Puutarhassa (kuuntele täältä). Pekka sen tietää, että kukat ovat hyviä kuuntelijoita. Olkihattu päähän ja kastelukannu käteen.
Nähdään ja kuullaan taas joku sateinen päivä!

-Pernilla-

Hyvinvointi Sisustus Mieli Vastuullisuus