Näsilinnan Ravintola von Nottbeck - ruokaa ja kummituksia

Mansen Muijat

Moro!

Päästiin muutaman tamperelaisen bloggaajan kanssa Chef Santerin kutsumana maistelemaan Näsilinnaan Ravintola von Nottbeckin uutta menua. Jokainen sai valita haluamansa alku-, pää- ja jälkiruoan eikä oo muuten ollu varmaan ikinä noin vaikeaa päättää, että mitä sitä söis. Kaikki oli todella hyvää ihan seurasta lähtien, ja meidän pöytäseurueeseen liittyikin itse iltaa emännöivä ja ravintolan keittiöstä vastaava Silvia Castañoa. Silvian tarinoita oli mukava kuunnella alkumaljaksi saadun shampanjan merkeissä. Oli ihana kuulla, miten suomalainen mies oli ihan yllättäin varastanut hänen sydämensä ja kuinka Silvia oli saatu Tampereelle pitkän voitelun lopputuloksena. Hyvä niin!

Keittiön tervehdyksenä saatiin katkarapumoussea saaristolaisleivällä. Maistui shampanjan kanssa kuulkaas niin oikeen suunmukaiselta.

Blinit kylmäsavulohimoussella ja kirjolohenmätikastikkeella. Tässä kuvassa oli Emmin tilaama alkuruoka, koska me haluttiin jättikatkarapuja ja kampasimpukoita.

Molemmat muijat valitsivat alkuruoaksi paistettua kampasimpukkaa ja jättikatkarapuja sitrushedelmävoin kera. Ja voidaan kertoa, että oli taivaallista! Annos oli juuri sopivan kokoinen ja jos voi sanoa niin jopa runsas. Monesti tällaisissa annoksissa joutuu tyytymään pariin hassuun suupalaan, kun nyt haarukoitavaa oli enemmänkin. Sitrusta sisältävä salaatti toi sopivasti kaivattua raikkautta annokseen.

Annukka tilasi pääruoaksi Tournedos Von Nottbeck -nimisen annoksen, jossa oli naudan sisäfilettä, vuohenjuustomoussella täytetty filonyytti, paahdettua munakoisoa ja tryffeli-ankanmaksakastike. Annos oli ihana. Harvemmin sisäfilepihviannokset pääsevät yllättämään, mutta vuohenjuustomoussella täytetty filonyytti vei tämän jotenkin nextille levelille. Oli pakko fiilistellä myös jotenkin yllättävän paljon noita makeita porkkanoita, jotka toi välillä mukavan vaihtelun tän annoksen makumaailmaan.

Anna valitsi poron sisäfileen. Annokseen kuului paistettuja metsäsieniä, serranokinkku-perunagratiini sekä karamellisoituja kirsikkatomaatteja, mustikkakastike, punaviini-punasipuliconfit. Liha oli aivan täydellistä ja melkein suli suussa. Sisäfilettä olisi voinut olla annoksessa jopa pienempikin määrä, mutta kaikki maut olivat aivan kohdallaan.

Pöydän ääressä oli mukavia keskusteluita kokkaamisesta ja ruoasta. Puheenaiheet meni nopeasti myös sosiaalisen median ihanaan maailmaan ja siihen, että tuossa huoneessa joskus aikoinaan olleet on varmaan fiilistelleet samalla tavalla faksia. Jotenki tosi hauska ajatus.

Pavlova metsämarjoilla ja vadelmacoulisilla näytti todella hyvältä.

Valkosuklaa-Marquise praliinin kera, tummasuklaa-Amarettokastikkeella. Tämä vei kielen mennessään ja oli aivan ihana päätös meidän illalliselle. Täyteläinen, makea, suklainen ja mukavasti paahteinen.

Tässä vielä Emmin ottamasta juustojälkkäristä napattu kuva. Voisiko näitä enää nätimmin asetella?

Puitteet Näsilinnassa on todella ihanat ja Anna pukeutuikin tätä illallista varten ihan täydellisesti! Annukka tuli suoraan treeneistä ja töistä juoksujalkaa, joten lookki ei ollut ihan niin nappiin. Onneksi herkullinen ruoka ja kaunis miljöö eivät silti arvostelleet ruokailijoiden vaatetusta.

Silvia vei meidät illallisen jälkeen vielä kierrokselle, jossa nähtiin muun muassa kolmas kerros, jota ei aulasta ylöspäin katsottuna edes voisi tietää olevan olemassa. Paikassa kuulemma kummittelee eikä ihmekään kaikkine veritahroineen. Paikkahan on kunnostettu ja rempattu, mutta kivoja yksityiskohtia löytyi ylhäältä esimerkiksi seinässä olevasta tykin kuulan aiheuttamasta reiästä, joka oli lasitettu ja kehystetty.

Luksusta ja erityistä juhlallisuutta kaipaavat voivat surutta suunnata tiensä kohti Näsilinnaa ja Ravintola von Nottbeckia. Voimme hyvillä mielin kyllä suositella paikkaa, jossa hintataso ei muista paikoista poiketen tarkoitakaan pikkutarkkoja ja pieniä annoksia vaan runsaalla kädellä annosteltuja herkkuja. Jos rahapussin nyörit on erityisen löyhällä, kannattaa kysyä vielä juomasuositukset per annos! Niistä osattiin arvatenkin kertoa paljon ja kyllähän nekin ruokailukokemukseen vaikuttivat kun ei ollu esimerkiksi se joku sama kuiva omenasiideri siinä kyljessä ruokalajista riippumatta.

No nyt tuli nälkä sitten!

Muijat kuittaa.

Kommentoi