Tampereen Työväen Teatteri ja Ravintola Pyy
Moro!
Tampereen Työväen Teatteri järjesti yhdessä Ravintola Pyyn kanssa bloggaajille viime viikolla hauskan illan, jossa me päästiin myös tutustumaan teatterin kulissien taakse ja katsomaan tulevan ohjelmiston avoimia harjoituksia.
Oli hauska kuulla faktoja teatterin tekemisestä ja päästä tonne lavalle seisomaan. Ei sitä jotenkin tuu ehkä niin ajatelleeksi katsomosta käsin, että noi lavasteet on niin valtavia. Tuon lattian allakin on kaksikerroksisen talon verran tilaa, josta osa lavasteista nousee.
Esitysten puvut suunnitellaan aluksi piirtämällä niistä tälläset hienot kuvat. Näiden perusteella puvut kaavotetaan ja tehdään näyttelijöiden mittojen mukaan vain yhden sovituksen turvin. Taitavaa väkee, ei voi muuta sanoa!
Puvusto oli kyllä aivan valtava ja ihan semisti ahdisti ajatus, että kaikki puvut ja koko varasto on työntekijöiden päässä eikä mitään ole missään ylhäällä.
Seuraavaa puvuston kirppistä ootellessa!
Lopuksi päästiin katsomaan teatterin ensi-iltaan tulevien musikaalien avoimia harjoituksia. Lavasteet, puvustus yms. ei ollut vielä ihan valmiina, mutta näistä pienistä näytteistäkin sai hyvän kuvan jo siitä mitä on tulossa.
Heti alkuun nähtiin näytteitä Kilpakosijat-näytelmästä, jonka kansanmusiikkimaiset sävelet upposivat kyllä näihin katsojiin. Mukavaa vaihtelua nähdä tälläisiäkin säveliä lavalla, minkä lisäksi esitetyistä kohtauksista monet oli aivan superhauskoja! Tämä on kyllä pakko päästä syksyllä katsomaan kunhan tää tulee ensi-iltaan 23. syyskuuta.
Lauri Viidan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta, minkä kunniaksi Heikki Salo on kirjoittanut 25. lokakuuta ohjelmistoon tulevan musiikkinäytelmän Viita 1949. Näytelmän ohjaa Sirkku Peltola ja musiikit siihen on sävältänyt niinkin mahtava nainen kuin Eeva Kontu.
Vuoden 1929 Berliiniin sijoittuva Cabaret edusti perinteisempää musikaalia. Tämä oli ainut näytelmä, jonka lavasteista ja puvustuksesta päästiin saamaan jo vähän enemmän esimakua, ja hyvältä näytti. Ensi-ilta tällä Showlla on 1. syyskuuta.
Käytiin porukalla syömässä papinkadulla sijaitsevassa Ravintola Pyyssä.
Aluksi vähän kuohuvaa ja savulohi-mätitartar paahdetulla saaristolaisleivällä. Nam!
Valkosipuli-tomaattibruschettaa.
Ihanan tiriseviä jättirapuja Chimichurri-öljyssä oli kyllä muijien mieleen!
Hölökyn kölökyn.
Pääruoaksi syötiin voissa paistettua kotimaista kuhaa ja lakka-voikastiketta uunijuureksien kera. Tää oli niin hyvää! Ekaa kertaa tuli sellanen olo, että vois oikeesti tilata jopa kalaa lihan sijaan vaikka ne olisikin saman hintaisia. Siis niin hyvää! Ihanan pelkistetyt ja puhtaat maut.
Runot koristi laseja mukavana yksityiskohtana.
Coeur de filet Provencale – Kokonaisena paistettua häränsisäfileetä Kaakinmaan tapaan. Rosamunda-perunaa, tuoreita kasviksia, punaviinikastiketta, valkosipulia ja aitoa Cafe de Paris -makuvoita. Annos tehdään ravintolassa romanttisesti kahdelle, mutta tässä sitä on ilmeisesti kuudelle. Aivan taivaallisen hyvää!
<3
Jälkkäriksi muun muassa papinkadun lättyjä, lakkahilloa ja chili-suklaa jäätelöä.
Mukavan raikasta Cava-artesaanisorbettia ja melonia. Sopii hyvin jälkkäriksi niille, jotka eivät ole niin makean perään.
Kolmas jälkkäri, jota maistettiin oli valkosuklaapannacotta ja omena-siiderikompotti. Tämä oli tosi makea, ja tuota vanukasta ois voinu ehkä siksi olla enemmänkin (ja siksi että se on niin hyvää). Hyvä jälkkäri tämäkin!
Pyyssä on lounastakin, jota ollaan kuultu kehuttavan. Vähän syrjäisemmästä sijainnista huolimatta ihmiset on löytäneet Pyyhyn, koska tiistai-iltanakin klo 17 monessa pöydässä oli ruokailijoita ja kuultiin ravintoloitsijalta, että viikonloppuisin kannattaa tehdä pöytävaraus.
Pyy + Työvis on muuten siinä mielessä aika toimiva kombo, että nehän on ihan lähellä toisiaan. Menkää siis teatteriin ja käykää syömässä!
Kivaa viikonalkua!
– Muijat