Lomalla viimeinkin
Helsinki on viime viikkoina näyttänyt parhaita puoliaan. Ulkona tuoksuu huumaavalta ja luonto on kauniissa väriloistossaan. Valo häikäisee ja kaikki näyttää jotenkin kivemmalta. Kaikki tuntuu helpommalta, kevyemmältä.
Tänään en ole meinannut pysyä nahoissani. Olen hyörinyt kotona edestakaisin, näprännyt puhelinta vähän väliä, selannut Instagramin ja Facebookin feedit tuhanteen kertaan ja kurkkinut suosikkiblogit tunnin välein.
Olo on ollut jännittynyt ja innostunut. Huomenna nimittäin kutsuu Santorini.
En voi uskoa, että se päivä viimein koittaa. Santorini on ollut matkustus-listallani jo monta vuotta ja huomenna alkava matka varattuna jo reilut kolme kuukautta.
Odotettavissa on ajatusten irtaannuttamista työjutuista ja mielen kääntäminen lomamoodiin. Haavelistalla on drinkin tilaaminen suoraan uima-altaasta ja snorklausta turkoosissa meressä. Myös viinitilavierailu ja patinkointiretki on suunnitelmissa.
Viikko tuntuu toisaalta hyvin lyhyeltä ajalta kokonaisen saaren kiertämiseen, mutta turha siitä on mitään stressiä ottaa. Jos joku paikka jää näkemättä, niin ainahan saarelle voi matkustaa uudelleen.
Jos ei muuta niin viikko riittää oikein hyvin ainakin rentoiluun ja lämmöstä nauttimiseen.
Ja loppuun vielä…
