Voidetta ja viikonloppushoppailua

thumb_P9260601_1024.jpg

thumb_P9260609_1024.jpg

Oon testaillut nyt muutaman viikon Iroisien päivävoidetta, jonka ostin Jolie Spa:sta viime käynnilläni. Iroisie Soin fermeté à l’abricot sisältää muun muassa aprikoosia, joka ravitsee ihoa ja ehkäisee sen ennenaikaista vanhenemista sekä aloe veraa, joka ehkäisee tulehduksia. Voiteessa on lisäksi merilevää, joka suojaa kosteuttaa ja elvyttää.

Voide on hyvin ohutta, mutta kuitenkin tosi kosteuttavaa, eli just sopiva mun pintakuivalle iholleni. Pieni määrä levittyy helposti koko kasvoille ja imeytyy hetkessä. Sanoisin, että voide on ihanteellinen meikin alle käytettäväksi, sillä se ei jätä mitään tuntuvaa kerrosta tai kalvoa, eikä rullaudu meikkiä laittaessa. Myös tuoksusta iso plussa.

thumb_P9260559_1024.jpg

Oli muuten hauskaa kuvailla tätä putelia äidin puutarhassa. Vein tahallani tuubin epäluonnolliseen ympäristöön, enkä kuvannut sitä esim. kylppärissä, jossa se tällä hetkellä majailee. 

Syksyinen maisema loi hauskan kontrastin tuon vitivalkoisen ja kultaisen värisen etiketin kanssa. Ja näköjään inspiraatiota riitti kuvata tuubia aika monessa eri paikassa, heh.

thumb_P9260566_1024.jpg

Tänään tehtiin pieni shoppailukierros, kun keli oli mitä oli. Löysin viimein haaveilemani ison ja paksun villaisen huivin vaaleanharmaana. 95 % villaa, 5 % kasmiria. Vielä kun bongaisin siihen sopivan pitkän villakangastakin jostain, ehkä viininpunaisena. Olisiko antaa vinkkejä?

Hakusessa olisi myös oikein lämmin ja paksu villapaita. Ehkä hieman outoa, että tällainen ainainen vilukissa ei omista yhtäkään kunnollista villapaitaa. Joinain kylminä päivinä oon käynyt Tompan vaatekaapilla varkaissa. Ehkä olisi aika hankkia ihan omia lämmikkeitä — vaikka sitten miestenosastolta.

Kauneus Iho Testit Trendit

Ankeuttajien kourissa

Tiiättekö sen olotilan, kun ihan kuin joku ankeuttajan tyyppinen olis potkassu mahaan ja kuopan pohjalle. Ja kun sieltä ei pääse pois. Tosin ankeuttajathan ei paljon potkiskele, vaan pikemminkin imee kaiken hyvän mielen ja tilalle jää jotain epämääräistä, jossa on sekä inspiraatio että motivaatio hukassa. Ei sen vakavampia elämän käänteitä, mutta jotain hetkellistä mielenhallinnan epätasapainoa.

Joskus sellainen ankea fiilis kestää hetken, joskus päiviä viikkoja.

Siinä kohtaa ei auta muuta kuin ajatella, että ne fiilikset kuuluu elämään. Niitä tulee ja niitä menee. Ihan samaan tapaan kuin niitä hyviäkin hetkiä. 

PA101281.jpg

Mutta sitten välillä tuntuu, että nyt riittää jo. Riittää se, että hymyä ei millään meinaa riittää koko päiväksi. Riittää se, että oma sisäinen tsemppaus ei vaan pidä skarppina joka hetkessä.

Sitten pitääkin keksiä jotain järeämpiä keinoja.

Lenkkitossut jalkaan, luurit korville ja Spotifysta The Soundsia. Jalat kulkee ihan itsekseen eteenpäin ja katse viipyilee Töölönlahden kauniissa maisemissa, värikkäissä puissa. Yhtenä lenkkihetkenä tajusin, että miten hiton kaunis syksy onkaan tänä vuonna.

Tai sitten JVG:n keikka. Eilinen oli kunnon irtiotto arjesta, kun työkavereiden kanssa bailattiin poikien biisien tahtiin ja tanssittiin ja pompittiin hiki päässä. Ääni melkein käheänä ja housut liimaantuneena kiinni jalkoihin. Se oli sellainen pieni paussi ja energioiden lataushetki. JVG:n pojista tarttui sellainen määrä hyvää fiilistä, ettei olekaan vähään aikaan sellaista ollut.

Tarinan opetus: enemmän energisoivaa musaa + lenkkejä kauniissa syyskeleissä & lempibändien keikkoja.

Siitä tulikin mieleen, että huomenna olisi ihana päästä taltioimaan syksyisiä hetkiä kameran muistikortille 🙂

Ja pari aiheeseen sopivaa biisiä, joita on tullut kuunneltua viime aikoina 🙂

https://www.youtube.com/embed/lv7_BnnwtbQ” width=”560″>

 

Puheenaiheet Ajattelin tänään Syvällistä