<3

Siitä tuli mieleen lähinnä elohiiri. Siellä se muljusi epämääräisesti. Jännää. Mieleen jäi lähinnä ajatus, että miten jollain niin pienellä voi olla jo sydän? Miten minun masussa voi sykkiä hurjaa vauhtia tuo pienen ihmisen alun pieni sydän?

Hyviä ultrauutisia eiliseltä siis. Syke löytyi ja koko vastasi viikkoja. Huoh. Minusta taitaa siis todellakin tulla äiti! Ajatus on edelleenkin jokseenkin vieras vaikka tätä on haluttu ja odotettu jo pidemmän aikaa. Ehkä se tästä selkeytyy. Ja kyllähän tuo sykkivä sydän sen verran toi sitä konkretiaa, että varmasti tähän ajatukseen tottuu. Myös ensimmäinen kuva meidän lapsesta kulkee nyt rahapussissa <3

Vahvavasti vaikuttaa siis myös siltä, että tuleva äitienpäivä on viimeinen äitienpäivä jolloin en ole äiti. Äitienpäivät ovat olleet minulle todella ahdistavia. Jotenkin se ulkopuolisuuden ja tyhjyyden tunne korostuu. Ensi vuonna minäkin saan vihdoin tuntea ylpeyttä siitä, että minä olen äiti. Kuulun isoon ryhmään nimeltään äidit.

Onnea kaikille meille tuleville äideillä!!! Ja isosti jaksamista ja voimaa heille, jotka edelleen kärsivät lapsettomuudesta <3

POKS 7+0

Kommentit (2)
  1. Ihania uutisia! Onneksi olkoon 🙂 Mäkin mietin sitä, että tää on nyt viimeinen äitienpäivä ei-äitinä. Ei tunnu yhtään niin pahalta. Ja jos vaikka äitienpäivälahjaksi tuntisi jonkun muljaisun mahassa, kun näillä viikoilla niitä liikkeitä pitäisi alkaa tuntea <3

  2. Ihanaa! ♡
    Täällä kans jännäillään ensi viikon nt-ultraa. Huiui, virallisesti ensimmäinen ultra, vaikka mut on ultrattu nyt jo neljä kertaa 😉

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *