Itku ilosta

Reilu viikko sitten, kun lentokoneemme laskeutui Israelin lämpöön ja astelimme ulos koneesta, niin ilon kiljahdusten sijata tämä tyttö päätti pistää itkuksi. Ensimmäisen kerran nielin kyyneleitä itseasiassa jo koneen laskeutumisen jälkeen kuuluvien iloisten taputusten yhteydessä… Noh, ehkä nuo taputukset saattavat saada jonkun itkemään myötähäpeästä tätä tapaa kohtaa, mutta minusta tämä tapa on sen verran huvittava ja jollain tapaa jopa nostalginen, että ehkä se liikutus saa sitten kyyneleen vierähtämään. Tiedä häntä. Mutta joka tapauksessa tuo oma itkuherkkyys jaksaa hämmästyttää. Yritin koneesta tullessa taistella itkua vastaan, mutta kun siitä ei tullut mitään, niin varoitin miestäni, että nyt alkoi itkettämään ja sen sanottua se oli sitten siinä. Passintarkastus jonossa itku muuttui vähitellen hymyksi ja tilanteelle nauramiseksi. Tämän alun jälkeen olin yhä vahvemmin sitä mieltä, että tämä loma todellakin tuli enemmän kuin tarpeeseen! Ja näin olikin, nautin jokaisesta hetkestä ja tunsin oikein miten sain imettyä energiaa talteen auringon säteistä. Nautin myös kahdenkeskeisestä ajasta mieheni kanssa. Vain minä, hän ja auringonsäteet. Ihanaa <3

Itkuherkkyyshän voisi olla myös raskaudesta johtuvaa, mutta sen verran kokenut itkijä olen, että olen lokeroinut sen normaaliksi käytökseksi enkä tämän johdosta herätellyt toiveita raskaudesta. Itseään odottaa antaneiden menkkojen johdosta pidin hetken ajan toiveita yllä, mutta jouduin kuitenkin tyytymään katsomaan kaihoisasti lähikaupan hyllyllä olevaa raskaustestiä. Nuo olisivat olleet muuten kalliiseen hintatasoon nähden vielä edullisiakin, eli tarvittaessa olisi voinut ostaa hyllyn tyhjäksi! Nyt ei tullut ostettua yhtä edes matkamuistoksi. Pahus, olisi pitänyt! Minulla on kuitenkin sen verran hyvä kutina tästä kierrosta. Tärppipäivät ovat käsillä ja rentoutunut kroppani on valmis hedelmöittymään. Alavatsassa kipristelee mukavasti, tällä viikolla meillä mennään ajoissa nukkumaan, tai ainakin makuuhuoneen puolelle… Voi tätä intoa!!!

Ja intoa lisää myös aiemminkin mainitsemani oraakkeli. Hänkin on tällä kertaa luottavainen. Kysyin ensin olenko raskaana, johon vastaus oli ”et ollut vuosi sitten, et kuukasi sitten, etkä ole nytkään”. Ja sehän on totta. Sen takia uskon myös toisen kysymyksen vastauksen olevan totta:

Sinä kysyit:
Tulenko raskaaksi tästä kierrosta?

——————————————————————————–

Oraakkeli vastasi:
Luulisin, kaikki merkit viittaavat siihen.

🙂

Suhteet Oma elämä

Are you ready for takeoff?

Yes, I am.

Todellakin. Pieni irtiotto arjesta. Rentoutumista. Minä, mieheni ja Israelin aurinko. Ihanaa! Tähän tuli yllättäen mahdollisuus, jota ei kannattanut jättää käyttämättä. Otettiin siis äkkilähtö ja huomenna mennään! Olen niin valmis lähtemään imemään itseni täyteen auringon säteitä ja nauttimaan tästä kahdenkeskeisestä lomasta. Jiiihaa!!!

Olen myös ajattellut, että tämä on viimeisiä hetkiä kun päästään suht helposti kahdestaan matkalle. Miehen lasten äiti saa luvan hoitaa lapsia pari ylimääräistä päivää (näin mekin olemme tehneet), koirallakin on hoitopaikka ja naapurin tyttö on innokas kissanhoitaja. Sitten KUN perheessämme on täyspäiväinen lapsi, meidän yhteinen lapsi, ei sitä ihan niin helposti lähdetä. Ja äkkiseltään ajateltuna ei sitä edes ehkä haluaisi lähteä. Ainakaan ensimmäisten vuosien aikana. Kahdenkeskinen ravintolaillallinen voi riittää siinä vaiheessa, ehkä yhden yön malttaa olla pois.

Tähän tulevaan lomaan olen ehtinyt jo liittää ihanan haavekuvan… Menkkojen pitäisi alkaa huomenna (murr, miksi juuri nyt!). Haaveissani näin ei tapahtuisi vaan odottaisin pari päivää ja kertoisin tästä asiasta miehelleni auringon laskiessa, kulkiessamme käsi kädessä pitkin hiekkarantaa. Hän nostaisi minut ilmaan ja pyörittäisi ympäri, ja halaisimme pitkään ja hartaasti kunnes havahtuisimme, että paikalle oli tullut muitakin. Hymyilisimme heille onnellisesti. Seuraavana päivänä menisimme ostamaan paikallisesta apteekista raskaustestin, jonka positiivista tulosta juhlisimme juhlaillallisella, ruokajuomana iso tuopillinen CocaColaa. Ostaisimme tulevalle lapselle jonkun matkamuiston, ja kertoisimme tämän tarinan hänelle sitten jonain päivänä… Aah.. Ihanaa…

WAKE UP!!! Vatsaa kipristelee sen verran mukavasti jo tällä hetkellä, että todellisuudessa todennäköisesti makaan kipristellen aurinkotuolilla burana huulessa ja tamponi haaruissa. Aina saa kuitenkin haaveilla 🙂

HYVÄÄ MATKAA MINULLE!!!

Kulttuuri Matkat