Testaamista ja paniikkia

Ensimmäiset päivät plussa-testin jälkeen meni rauhallisesti. Olin vain onnellinen (ja yllättynyt), että raskautuminen voi olla näinkin helppoa! Aiemman perusteella tämä tuntuu uskomattomalle, ja nyt se vain putkahtaa sieltä ilman ihmeempää yritystä. Wau!!!

Alkuhuuman haihduttua on esiin astunut huoli. Mitä jos tämäkin menee kesken? Tällä hetkellä olen jopa enemmän vakuuttunut siitä, että jotain ikävää tapahtuu kuin, että kaikki menisi hienosti ja saisin vuoden vaihteessa syliini odotetun nyytin. Positiivinen ajattelu! Missä olet!!! Ensimmäisessä raskaudessa en ollut huolissani kohdunulkoisen raskauden riskistä sillä tiesin, että munasolu oli lähtöisin ”terveeltä puolelta” ja näin ollen pidin riskiä epätodennäköisenä. Nyt kun ei ole tiedossa kummalta puolelta tullaan, niin luonnollisesti pelkään kohdunulkoista raskautta. Hartiakipu on tästä yksi oire, ja tietysti minulla on ollut hartiat/niska kipeänä koko raskauden ajan. Toimistotyö ja huonossa asennossa nukut yöt voivat toki olla myös syynä… Viime yönä minulla oli hirveitä poltto/kouristelu/supistelu tuntemuksia vatsan alueella ja alaselässä. Tuntui jokseenkin samalle kuin keskenmenon tyhjennysvaiheessa. IIIK!!! Tänään olen pomppinut vessassa koko ajan, mutta vuotoa ei ole tullut. Ei sitä tosin tullut viimeksikään… IIKS!!!

Varhaisultra on varattuna kahden viikon päähän. Toivon ajan menevän nopeasti. Jotain varmuutta asiaan pitää saada ennen sitä, joten aamulla testasin digitestillä, näyttöön tuli 2-3vkoa raskaana. Periaatteessa siihen olisi voinut tulla jo 3+ sillä tänään poksuu 5+0, mutta ei tullut. Prkl. Tiedän. Hormoonitaso nousee yksilöllisesti, mutta nyt kuumeisesti yritän mielessäni määrittää sopivan ajankohdan seuraavalle digitestille; ei liian pian jotta todennäköisyys eri tulokselle olisi todennäköisempi, muttei myöskään liian kaus – hermot eivät kestä!

Voi odottamisen vaikeus! Fyysisesti tunnen olevani raskaana, rinnat on arat ja väsyttää. Henkisesti tunne vaihtelee. Tuntuu epätodelliselle tai jotenkin luonnottomalle varata ultra-aikaa tai soittaa sisätautipolille raskauden johdosta. Mielessä kuitenkin jyllää epäilys ja pelko. Neuvolan varaan vasta jos ultran jälkeen tähän on aihetta.

TOIVOTAAN <3

Kommentit (3)
  1. Kiitos rohkaisuista. Näitä lukiessa tuli  hirmuinen itkun purskahdus, eli enköhän minä ihan vahvasti ole raskaana! Ja tottahan se on, että varmasti nämä oireet ja pelot ovat ihan normaaleja. Helpottavaa kuulla se myös muiden suusta <3

    Eiköhän tämä vielä iloksi muutu 🙂

  2. Toivotaan! ♡ mä vielä säikyn kans näitä vatsan polttoa ja menkka juilintaa, mutta kuulemma ihan normaalia. Neuvolan täti sanoi:) ja saattaa kuulemma ainakin ihan alussa ja juuri tässä rv 8-9 tienoilla todella kipeitäkin. Lohduttaudun siihe 😉 Lohduttaudu sinäkin, kyllä se kroppa alkaa tekemään töitä.
    Tarrasukkia! ♡

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *