Millainen on taaperoystävällinen koti?

”Vuosittain tapaturmista aiheutuu noin 8 000 sairaalahoitokertaa ja lääkärillä käy tapaturman vuoksi joka kymmenes alle 15-vuotias lapsi (STM 2004:14, 196). Lapsille tapahtuu joka vuosi arviolta 100 000 tapaturmaa (Korhonen 2007, 128).” Selvitys lasten tapaturmien ehkäisystä, MLL 2008.

Meidän pikkuiset ovat alkaneet ihan tosissaan ryömimään ja parin viikon sisään meillä luultavimmin kontataan. Kädet ojentelevat ja harovat kaikkea mahdollista ja mahdotonta. Muutaman kuukauden päästä täällä aletaan ottamaan ensimmäisiä, haparoivia askelia, minkä jälkeen pienille tutkimusmatkalaisille maailma avautuu aivan uudella tavalla. Sen ihmeineen – ja vaaroineen.

”Vanhemmuus on suuri onni, mutta se merkitsee myös jatkuvaa vastuuta. Lapsella ei ole aikuisen taitoja ja huolellisuutta, joten on vanhempien tehtävä huolehtia pienokaistensa turvallisesta elinympäristöstä.” Turvallinen koti lapselle, Tukes 2014.

Millainen sitten on turvallinen koti? Ensimmäisenä mieleeni tulevat turvaportit portaikossa, pienten käsien ulottumattomiin nostetut pesuaineet sekä terävien kulmien ja pistorasioiden suojaaminen. Mutta mitä muuta pitäisi ottaa huomioon taaperoystävällisessä kodissa? 

Meillä on nyt mahtava tilanne, että olemme muuttamassa uuteen kotiin juuri vauvojen aloitellessa ympäristön tutkimista ihan tosissaan. Tämä antaakin loistavan mahdollisuuden miettiä etukäteen asunnon sisustamista ja miten voimme siinä parhaiten ottaa huomioon kaksi taaperoamme. Turvallinen, toimiva ja kaunis koti on ilo koko perheelle; vauvat voivat tutkia ympäristöään vapaammin ja vanhemmatkin voivat olla hieman rennommin, kun lampun johto on fiksusti piilotettu ja keskelle olohuonetta ei ole laitettu karvaista mattoa tahmaisten käsien revittäväksi.

pöytä.jpg

Mutta kuinka tasapainotella turvallisen, toimivan ja kauniin kodin välillä? Ensimmäinen hylätty sisustushaaveeni on valkoinen, pyöreä ruokapöytä. Eikö olisi ihana, raikas, keveä, ah. Pienen googlettelun jälkeen totesin sen olevan epäkäytännöllinen, koska a) yksijalkainen pöytä saattaa olla lasten käyttöön liian epävakaa ja b) syöttötuolista on hankala kurkotella kaarevalle reunalle.

Yritin netistä etsiskellä enemmäkin tietoa ja vinkkejä taaperoystävällisestä kodista ja sisustuksesta, mutta melko niukasti löysin mitään. Mielessäni pyörivät yleisen turvallisuuden lisäksi esimerkiksi tietyntyyppiset kaapinovet ja vetimet (keittiö toki on jo valmiina, mutta muut irtokaapistot ja hyllyt). Pintamateriaalien helppokäyttöisyys ja myrkyttömyys. Myös huonekalujen korkeus mietityttää, onko erityisen korkea vai matala parempi lasten kasvaessa?

Olisiko teillä kokemuksia, hyviä ja huonoja edellä mainituista kohdista? Millainen on teidän turvallinen, toimiva ja kaunis koti?

File 30.10.16, 20 40 32.jpeg

Tutkimusmatkalaisia mummon keittiössä… 🙂  Kuva / Picture Source

Kommentit (35)
  1. Tässä varmasti tulee paljon sellaista, mitä joku on jo sanonut, mutta tällaisia huomioita on itse tullut tehtyä:

    -Keittiössä on helpompaa sijoittaa alakaappeihin ja laatikoihin asioita, jotka ei ole lapsille vaarallisia (jauhot, kauhat, purkit, muovikipot), ylös sitten kaikki painava, terävät ja myrkyllinen. Meillä esim. ei ole missään kaapissa erityisiä lukkoja, vaan veitset ovat lasten ulottumattomissa. Painavat vuoat pitäisi kyllä itsekin siirtää alakaapista pois, kun kohta 1v kuopus on alkanut tekemään tutkimusmatkoja 🙂

    -Kaikki pesuaineet ja lääkkeet on lasten ulottumattomissa ja isomman kanssa on puhuttukin, että koskaan ei niitä saa yksin tutkia tai laittaa suuhun.

    -Mattoja ei ole kuin muutama ja ne on lyhytnukkaisia, olohuoneen pöydässä on kulmissa suojat.

    -Komppaan edellisiä siinä, että opettaminen ja sinnikäs kieltäminen on parhaat turvallisuusniksit. Silloin vahinkoja sattuu vähemmän, vaikka joku kaappi jäisikin auki tms, kun lapsi tietää mitä ja miten saa tehdä 🙂 Isomman lapsen kanssa voi vaikka varovasti kokeilla terävää veistä tai kuuman mukin pintaa, että lapsi oppii ymmärtämään, mitä kuuma ja terävä tarkoittaa.

     

  2. Me olemme ania asuneet kaksikerroksisessa talossa. Minusta tärkeää oli portit molempiin päihin. Heti kun kävely sujui rappusia harjoiteltiin yhdessä. Aika nopeasti lapset oppi kulkemaan portaissa.
    Meillä lasten ikäerot suuret vanhin 10v kun nuorin syntyi. Joten kaikkea kivaa pikkusälää oli lattioilla ja pöydillä.
    Tärkeää on opettaa ettei portaissa juosta eikä ovia paukutella. Meillä vanha talo ja painavat väliovet, tulee pahaa jälkeä jos jää sormi väliin.
    Keittiössä nostimme terävät puukot ym yläkaapin alimmalle tasolle, pesuaineet tiskikaappiin. Minua ei haitannut vaikka lapset kaivoivat kattilat ja kapustat leikkeihin. Se kesti vain hetken. Pesun kautta käyttöön.
    Meillä oli myös kokoajan lasten saatavilla paperit, kynät ja sakset. Kukaan ei piirrellyt seiniin.
    Koska asumme puulämmitteisessä talossa olemme heti kun lasta kiinnostaa niin opetelleet tulitikkujen käytön. Tulitikut arkipäivää joten niitäkään ei ole tarvinnut ottaa salaa leikkeihin. Takan on saanut syttyttää aikuisen kanssa.
    Ainoa mitä meillä ei ole koskaan ollut on olohuoneen pöytä. Se olis täynnä rojua ja leikkejen tiellä.
    Meille tapaturmia on sattunut todella vähän kolmen pojan ja yhden tytön kanssa. Puihin on saanut kiivetä heti kun sinne pääsee ja pyörällä ajaa kun on kiinnostusta.
    Ketteryys kasvaa kun saa vapaasti liikkua.

    1. Ihan ensimmäiseksi, että teidän koti kuulostaa ihanalta! Sellaiselta tunnelmalliselta, niin kuin mun lapsuuskoti… tuli räiskymässä takassa… oih 🙂

      Hyvä pointti tuo piirrospaperin saatavuus, pitääkin se laittaa korvan taakse tulevaisuutta ajatellen. Ja olen niin samaa mieltä tuosta puihin kiipeilystä jne. mun lapsuus oli just sellainen, ei meillä vanhemmat paljon tiennyt missä mentiin omassa metässä ja järvellä. Nyt jälkikäteen itse äitinä tosin semisti hirvittää, koska kyllä meilläkin sellaisia älynväläyksiä oli, että huh huh. 😀

      1. On meilläkin aina kynät ja piirrustuspaperi saatavilla, mutta silti 3-vuotias piirtää seiniin, sen verran auttaa ne omat vesiliukoiset tussit, että lähtee aika helposti pois seinä- ja ikkunamaalaukset. Meillä kävi 1,5-vuotias tuttava kylässä, kun omamme oli parikuinen, siinä tuli hyvin esiin, mikä kaikki vielä pitää siirtää. Mutta joo, omia innostavia leluja, puuhamattoa ja sellaista tarpeeksi, niin ei tarvitse leikkiä vaarallisilla tavaroilla. Meillä lähdettiin lähinnä siitä, että asiat, joihin kuolee tai vammautuu vakavasti yhdestä kerrasta pois ja loput jää opettamaan rajoja. Meillä ollaan myös aika tiukkoja siitä, että ulkona leikitään riehumisleikit, sisällä ei meluta tai juosta. Se johtojen pureskelu vaihe oli ainakin meillä tosi lyhyt ja meni hyvin harhauttamisella ja tilapäisillä esteillä.

        1. Hmm.. meilläkin on muutamia tuttuja, joilla on 1-2-vuotiaita lapsia. Pitäisiköhän koko remmi kutsua kylään ja seurata mitä kaikkea ei-toivottua ne keksivät. Sitten vaan yksitellen tikata pois kaikki vaarallinen havaintojen perusteella. 🙂 Kätevää! 

          Innostavista leluista – mä kysyin viimeksi fyssarilta, että onko jotain erityistä, mitä voisin laittaa vauvoille kotiin ikäänkuin kehittäväksi tekemiseksi. Hänen mukaansa ihan vaan normijutut ja jos voi, niin jotain pienen esteen/korokkeen tapaista kiipeilyn aloittamiseksi / kehonpainotreeniksi. Mutta oon jo nyt huomannut, että vauvoista on kivaa ”löytää” asioita, joten laittelen aina päikkäreiden aikaan leluja laatikoihin tai piilottelen pienempiä leluja esim. ylimääräiseksi jääneeseen tuttipulloon, jonka vauva saa ruuvaamalla auki. Aina ne käyvät yhdessä kaikki laatikot lävitse, NIIN suloista. <3

          1. Kuulostaa tosi hyvältä! Vauvat ja taaperothan ei tarvitse leluja, mutta aika nopeasti ymmärtää, miksi leikkipuistot ja turvalliset lelut on hermoheikolle äidille tai valkoiselle kodille hyviä. Meilläkin oli vauvaleluja ja puruleluja kirjahyllyn alimmilla hyllyillä ”piilossa”. Kyllä aika nopeasti taaperon suosikkipaikkoihin tuli joko joku ikään sopiva, rikkoontumaton asia tai vaihtoehtoisesti este.

      2. Noiden motoristen taitojen kannalta tosi hyvä idea on myös mennä tuttujen, hallitusti kiipeilevien vähän isompien lasten vanhempineen kanssa puistoon leikkimään, lapset oppii isommilta matkimalla tosi nopeasti taitoja. Pitää olla kuitenkin sellainen perhe, jolla on aika samanlainen mentaliteetti, eli eivät ole ylivarovaisia mutta eivät myöskään holtittomia.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *