Mitä mulle kuuluu? 4 weeks out

 

Spontaaneja kuulumis-postauksia tykätään ilmeisesti lukea, joten täältä pesee! Mitä mulle kuuluu, kun kisoihin on tasan neljä viikkoa? Tällä viikolla olen joutunut olemaan sairaslomalla töistä johtuen kovasta korvakivusta ja huimausoireista. Ne ovat jatkuneet nyt useamman kuukauden, mutta en ole niistä juurikaan puhunut missään, koska olen itsekin elänyt epätietoisuudessa. Tutkimuksia on tehty paljon, ja viimein alkaa olla edes vähän hajua siitä mikä on vialla. Kuitenkaan kun mikään ei ole varmaa, en aio terveysasioitani enempää avata spekuloinnin välttämiseksi. Ja en myöskään halua, että tämä blogi muuttuu sairaskertomukseksi!

 

114.jpg

Kuvituksena tällä kertaa vain kännykällä otettuja kuvia. Näistä näkee hieman tämän hetkistä kuntoa ehkä realistisemmin. Kovin usein en kuitenkaan näin huonolaatuisia kuvia halua käyttää, kun on oikeakin kamera.

 

Alkuviikko meni hieman kriisissä ajatellen tätä kisaprojektia, ja muutaman kerran kävi oikeasti mielessä että en jatkaisi enää. Kyse ei todellakaan ollut halusta viedä projektia loppuun, vaan siitä, että oli niin epävarma olo itsestään ja siitä, ehtiikö sitä oikeasti kuntoon johon voi sanoa olevansa tyytyväinen.

Nyt loppuviikkoa kohden tuntemukset alkoivat onneksi kuitenkin tasaantua, ja tänä aamuna peilistä katsoi oikeasti kelpo kondis, josta on vielä onneksi muutama viikko aikaa tiristellä. Ja sehän tehdään, sata lasissa ja vähän päälle! Ei tarvitse sitten jossitella jälkeenpäin. Nyt ollaan jo parempia kuin viimeksi, mikä oli vähimmäistavoitteeni. Uskon tuovani tällä kertaa tasapainoisemman fysiikan lavalle, paremmilla poseerauksilla ja yleisilmeellä. Ja ajattelin myös olla kireämpi 😉

 

IMG_20180320_181115_1...jpg

 

Fyysinen olo ei ole koko ajan pelkkää autuutta, ja nälkä on kuvioissa tässä vaiheessa ihan joka hetki. Viime yö oli itseasiassa ensimmäinen, jolloin ruokahaaveet haittasivat unenlaatua. Näin unta brunssiruuista. Sain kuitenkin nukuttua 8 tuntia, joten siihen täytyy olla erittäin tyytyväinen. Olemme menneet nyt kahdella erilaisella ruokavaliolla, jossa mukana on matalamman hiilihydraatin päiviä, sekä hieman korkeampia. Korkeatkaan päivät eivät todellakaan päätä huimaa, eikä kroppa kyllä pääse tankkautumaan niiden aikana. Tyhjillä lihaksilla siis mennään. Treenit painetaan kuitenkin raivolla, mutta fiksusti läpi. Järki pitää olla päässä, kun polttoainetta ei ole liiaksi tarjolla. Illat ovat todella väsyneitä, mutta tässä vaiheessa se kuuluu asiaan. Ylimääräistä energiaa ei kerta kaikkiaan ole, mutta hyväksyn sen, viikkoja ei ole enää montaa. Tämä on nyt ykkösprioriteetti, ja tämän jälkeen on taas virtaa muihinkin juttuihin!

Saan hirveästi energiaa tämän blogin kirjoittamisesta, joten se on sääli, että arki-iltaisin tälle ei nyt ole kovin paljoa aikaa. Viikonloppuisin yritän sitten senkin edestä! Lupaan tihentää postaustahtia kisojen jälkeen, tämä on kivaa hommaa! Tästä on tullut lyhyessä ajassa mulle tosi tärkeä juttu, johon purkaa ajatuksia.

 

IMG_20180316_081607..jpg

Vatsaa joltakin aamulta

 

Sellaista tänne. Pääasiallinen olotila on tosi positiivinen, varsinkin kun ei anna vastoinkäymisten vaikuttaa liian kauaa. Fiilis kisoja kohtaan on jo todella odottava, ja en pysty oikein ymmärtämään että kohta tämä taas on ohi. Aika on rientänyt niin hurjaa vauhtia, että oikein pelottaa. Ja hidastumista tuskin on tulevinakaan viikkoina havaittavissa, sen verran on tekemistä! Onneksi kaikki on sitä mistä nauttii.

Jos teillä muuten on jotakin postaustoiveita, laittakaa niitä rohkeasti! Itselläni on kyllä paljon ideoita koko ajan, mutta haluaisin kuulla niitä myös teiltä. Kommentteja ei näihin ainakaan vielä ole juuri tullut, mutta sen asianhan voi muuttaa, eikö niin? Myös esimerkiksi Instagramissa voi toiveita heitellä, olen kiitollinen jokaisesta!

Tällaista siis tänne, aamupuurot vatsassa on hyvä olla! Tänään olisi tarkoitus mennä tekemään vielä viikon viimeiset treenit, jonka jälkeen saan vähän isomman annoksen ruokaa. Nämä puheet ruuasta alkavat naurattaa itseänikin, koittakaa kestää, neljä viikkoa enää!

 

IMG_20180323_134205.jpg

Jalkoihin olen ihan tyytyväinen, vaikka työmaata edelleen riittää. Ja anteeksi ”alastomuuteni”, lupaan etten ota tavaksi, hah!

-Maija

Suhteet Oma elämä Hyvä olo Liikunta

Itsekkyys- pelkkä huono piirre?

IMG_1748..jpg

 

Sanalla itsekkyys on hyvin negatiivinen kaiku. Täytyy kyllä myöntää, että jos minulle sanotaan, että joku ihminen on itsekäs, niin helposti ajattelen sen niin, että tämä kyseinen tyyppi ei ole lainkaan kiinnostunut muiden mielipiteistä tai tunteista. Onko asia kuitenkaan välttämättä näin? Onko itsekkyys ainoastaan negatiivinen piirre, vai pitäisikö sitä osata tarkastella myös päinvastaisen kautta?

Jokainen meistä tarvitsee aikaa itselleen. Sitä, miten usein ja miten paljon kukakin sitä tarvitsee, on mahdoton muiden määritellä. Toiset haluavat sitä päivittäin runsaasti, toiset kenties vain tunnin viikossa. Itsekkyys voi myös olla muutakin kuin pelkkää aikaa yksinään. Ystävän tapaaminen laskujen maksamisen sijaan voi olla jonkun määritelmä itsekkyydestä. Kaikki määrittelevät käsitteet tietenkin omalla tavallaan.

 

IMG_1693..jpg

 

Helposti lähdemme mukaan kaikkeen mitä ehdotetaan, ja esimerkiksi työelämä voi silloin olla todella kuluttavaa ja aikaa vievää. Kun pääsee iltaisin kotiin, voi rauhoittuminen ollakin aika vaikeaa, jos usein tulee  kuitenkin vielä katsottua niitä sähköposteja ja hoidettua muita rästiin jääneitä asioita. Itse ainakin huomaan, että pitkän päivän ja treenien jälkeen on monesti vielä asioita, joita muka ei pysty lykkäämään, joten niistä ottaa itselleen velvollisuuksia jotka syövät aikaa itseltä. Todellisuudessa nämä asiat harvoin vaatisivat välitöntä huomiota. Usein ne liittyvät myös muiden ihmisten odotusten täyttämiseen ja miellyttämiseen.

 

IMG_1737..jpg

IMG_1734..jpg

 

Itsekkyyttä on monenlaista, ja tämä aiemmin mainitsemani negatiivinen kaiku voi joidenkin käytöksessä näkyä hyvinkin vahvasti. Tällaista itsekkyyttä on esimerkiksi olla kuuntelematta muiden näkökulmia ja suoltaa vain omaa mielipidettään esiin. Myös selkeä lupausten rikkominen tai sovitun asian äkillinen peruminen omien tarpeidensa vuoksi on helposti loukkaavaa toista ihmistä kohtaan. Tällainen käytös on lopulta helppo tunnistaa, jos siihen sattuu itse sortumaan. Täytyy vain mennä hieman itseensä. Jotta tältä kuitenkin vältyttäisiin, kannattaa esimerkiksi lupauksia antaa muille ihmisille harkintaa käyttäen. Kaikkeen ei tarvitse sanoa kyllä.

Itsekkyys voi myös olla tervettä. Sitä voi olla vaikea toteuttaa, koska ei haluta olla töykeitä tai tuottaa kellekään pettymystä. Joskus on silti todella tärkeää ajatella itsekkäästi sen sijaan, että miettisi koko ajan mitä muut tekevät tai ajattelevat. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi omien intohimojen toteuttaminen. Jos jatkuvasti mietit, mitä muut mahtavat ajatella jos otatkin välillä aikaa omien juttujesi tekemiselle, et todennäköisesti tule saamaan niiden saralla mitään aikaiseksi. Älä anna omien mielenkiinnonkohteidesi haalistua ja unohtua siksi, että tuntisit olevasi pois jostain muusta niitä toteuttaessasi. Opettele ottamaan aikaa näille asioille!

 

IMG_1762..jpg

 

Minulle tuottaa välillä vaikeuksia ilmaista tarvettani itsekkyyteen, omiin tarpeisiini. Tarvitsen omaa aikaa suhteellisen paljon, jopa työpäivän aikana. Koen sen vähän syyllistävänä, jos en jaksakaan aina osallistua työpaikan kahvihuonekeskusteluihin. Lataan usein aivojani sinä aikana, jotta jaksaisin taas olla aikaansaava. En ole antisosiaalinen, mutta nämä tilanteet saatetaan helposti mieltää sellaisiksi. Huomaan, että miellyttämisenhaluni on vähentynyt vuosien varrella, ja uskallan jo olla ihan rehellisesti sitä mitä olen, eli joskus terveen itsekäs omien asioideni kanssa.

Kotonakin tarvitsen aikaa ihan vain itselleni, mutta siellä minun ei tarvitse selitellä tarvettani, vaan se ymmärretään täysin. Ja kaikkien ei tarvitsekaan tarpeitani tiedostaa, sillä eiväthän muut minua tunnekaan läpikotaisin kuten mieheni. Kotona tällaista aikaa minulle on esimerkiksi juuri blogin kirjoittaminen, lukeminen tai piirtäminen. Kirjoitan myös todella paljon ajatuksia ylös vähän joka paikkaan, ja tarvitsen siihen aina hetken itseni kanssa.

 

IMG_1751..jpg

 

Silloin kun ihminen kokee saavansa toteuttaa itseään, on hän onnellinen. Itsekkyys on siis lopulta kaikkea muuta kuin negatiivista, jos sen ajattelee vain itsensä kautta, eikä käyttäydy muita kohtaan epäkunnioittavasti. Silloin, kun et loukkaa ketään toiminnallasi, ei siitä ole kellekään mitään haittaa. Pätee monessa muussakin asiassa by the way.

 

Maija

Hyvinvointi Hyvä olo Mieli Terveys