Matkalla puolivuotiaan kanssa

img_6011.jpg

Hola! Ja terveiset Espanjan auringon alta. Vietimme edellisen viikon Mallorcalla Espanjassa ja ajattelin jakaa muutamia kokemuksia vauvamatkustamisesta. Pre-baby ajatus kun tällä mutsilla oli että ”vaan jotkut superniheet ihmiset ei matkustele vauvan kanssa, tuleehan se mukana missä vaan ja kaikkea saa kuitenkin ostettua mistä vaan”. Toki. Ohessa kuitenkin muutama elämää helpottava vinkkivitonen ja ajatus, jos et kuitenkaan ole näin liberaali tosielämässä. (Minä en ollut).

Meillä oli siis jo ikuisuus sitten ajatuksena lähteä alkutalvesta johonkin reissuun. Lämpöön ja aurinkoon nautiskelemaan elämästä uuden perheenjäsenemme kanssa. Sitä mukaa kun aikaa kului, tuntui aina vaan absurdimmalta ajatukselta lähteä mihinkään kovin kauas beben kanssa. Opetus nro yksi: varaa matka ennen vauan syntymää tai hyvin pian sen jälkeen, niin et ehdi jämähtää rutiineihisi ja muuttua pelokkaaksi kaniiniksi, vaan matkalle on lähdettävä kun se kerran on olemassa. Me emme tehneet näin vaan vitkuttelimme päätöksen tekemistä ja lopulta varasimme reissun muutaman viikon varoitusajalla mahdollisimman lähelle, missä kuitenkin pitäisi olla kohtalainen lämpötila. Tämä paikka oli tällä kertaa Mallorca, tuo Välimerellä sijaitseva Espanjan saari, jolla on ysäriltä jäljellä kyseenalainen maine. Viime vuosina maine on lähtenyt kuitenkin kiillottumaan, kun ihmiset ovat löytäneet saaren luonnon hotellihelvettien lisäksi. Mallorcalle myös lentää Suomesta neljässä tunnissa, mikä kummasti nostaa osakkeita lapsiperheiden näkökulmasta.

img_6029.jpg

img_6033.jpg

img_6035.jpg

Meidän matkaseurueeseen kuului myös Oskarin kummivanhemmat, eli meitä oli 4 aikuista ja yksi vauva. Vuokrasimme Airbnb:n kautta talon saaren länsipuolelta, Esporles nimisen kylän liepeiltä vuoristosta. Jonkinlaisen jouston mahdollistamiseksi vuokrasimme kaksi autoa, mikä osoittautui järkeväksi päätökseksi. Meidän marssikestävyys kun loppui usein aiemmin kuin reissuovereiden. Autoilua varten veimme mukana oman turvakaukalon. Tämän olisi voinut myös vuokrata auton mukana, mutta lentoyhtiöt kuljettavat sylilapselle ilmaiseksi ruumassa rattaat ja turvakaukalon, joten tuli halvemmaksi ottaa oma mukaan. Me vuokrasimme vielä kuljetuslaukun rattaille Airshellsiltä, mikä oli lopulta niin iso että sinne mahtui heittämällä sekä vaunut että turvakaukalo ja lisäksi vielä vaippapaketti, meidän talvitakit ja vauvan ruuat. Pakaasi noudettiin lentokentän Airpro-palvelutiskiltä ja palautettiin samaan paikkaan. Superiisiä ja kustansi parikymppiä.

Me pihistelimme, emmekä ostaneet Oskarille omaa penkkiä lennoille. Mennessä kone oli aivan täynnä, joten vauvaa oli pidettävä koko ajan sylissä. Lento lähti kasilta illalla eikä Oskar ole tottunut nukkumaan sylissä, joten ensimmäiset pari tuntia oli melkoiset kun lapsi ei vain saanut nukahdettua. Tämän jälkeen saimme hänet yllätykseksemme nukahtamaan kantoreppuun (meillä Tula free to grow), mitä ei ollut koskaan aiemmin kokeiltu. Myöhemmin reissulla keksimme vielä pukea lapselle hupparin päälle kun nukuttaa kantoreppuun, jolloin voi laittaa lapselle hupun päähän ja hän saa sen suojissa rauhassa nukahtaa. Neroutta. Paluulennolla oli muutama tyhjä paikka ja ystävällinen virkailija antoi meille ylimääräisen paikan meidän väliin. Helpotti kyllä elämää kummasti kun lapsen sai välillä laskettua penkille köllimään! Jos siis kukkaronnyöreissä on löysää, niin osta hyvä ihminen ylimääräinen paikka koneeseen. Maksetulle paikalle saa viedä myös turvakaukalon koneeseen sisään, mikä toki helpottaa asioita vielä entisestään, jos vauva viihtyy kaukalossaan!

img_6052.jpg

img_6070.jpg

img_6164.jpg

Lomalaisena pikkujäbä oli aivan huikea. Hän sopeutui uusiin paikkoihin ja tapoihin ilman mitään ongelmia ja nukkui päikkärit ja yöunet niin kuin kotonakin. Teimme päivittäin jonkun retken lähialueen kyliin, jossa yleensä hiukan kävelimme ja söimme lounasta. Tämän jälkeen suuntasimme takaisin talolle ja vietimme siellä loppupäivän. Oma talo oli paljon mukavampi asumismuoto kuin hotellihuone kun oli kavereita matkassa, iltaisin teimme aina yhdessä illallista ja Oskarin nukahdettua söimme kimpassa ja istuimme hiukan iltaa. Hotellissa tällainen hengailu ei olisi ollut mahdollista lapsen nukkumaanmenon jälkeen.

Lomailu lapsen kanssa oli paljon helpompaa kun olin etukäteen pelännyt. Sen sijaan asioiden tekeminen lapsen kanssa vain on hirvittävän paljon erilaista kuin ilman lasta, oltiin sitä kotona tai kaukomailla. Minulle iskikin loman lopulla pieni angsti että nyt sitä mennään kotiin ja minun elämäni on yhtä kakkavaipan vaihtamista sama se missä sitä ollaan. Mutta sitten se pieni taas hymyili äidille ja elämästä tuli jälleen hyvä. Loman suurin anti taisikin olla hivenen löystynyt nuttura ja kasvanut itseluottamus vauvan kanssa puuhailuun.

img_6079.jpg

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *